Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajat ovat lähettäneet ehdotuksen hallituksen kehysriiheen, jossa tuodaan esille konkreettisia toimenpiteitä taantuman torjumiseksi.
Pohjana ehdotukselle on toiminut Pohjanmaan kuntajohtajien tekemä ehdotus. Etelä-Pohjanmaan kuntajohtajien ovat tehneet ehdotukseen muutamia lisäyksiä.
Kuntajohtajat: Nyt tarvitaan nopeita ja riittäviä toimenpiteitä torjumaan taantumaa
Julkisella sektorilla on suuri vastuu ylläpitää yhteiskunnan ja yritysten tulevaisuuden uskoa. Suomi tarvitsee kolmivuotisen vakauttamispaketin välttyäkseen taantumalta, sanoo kuntajohtajien ryhmä Etelä-Pohjanmaalta.
Ryhmä on työstänyt yhteisen ehdotuksen hallituksen kehysriiheen 7.4.2020 tarkoituksenaan varmistaa, että yhteiskunta pysyy toimivana koronapandemian aikana ja sen jälkeen.
1. Pyörät on pidettävä pyörimässä. Valtio turvaa tämän parhaiten korottamalla jo tässä vaiheessa vastuutaan valtionosuuksista vähintään 2 prosenttiyksiköllä eli 25,5 prosentista 27,5 prosenttiin. Julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan myös muita toimia. Valtion vastuun kasvattaminen hyödyttää maamme kaikkia asukkaita tasapuolisesti. Tämä on tärkeää, sillä suuri osa maamme yritysten ja kuntien toiminnasta on pysähdyksissä riippumatta siitä, montako tartuntatapausta alueella on. Tästä on saatava päätös jo hallituksen kehysriiheen 7.4.2020. Nopea aikataulu on aivan välttämätön, jotta voidaan välttää joukkolomautukset.
2. Kunnat tarvitsevat selkeän viestin ja päätöksen keskeytyneiden toimintojen valtionosuuksista. Kunnissa ei voida keskeyttää kustannuksia välittömästi, kun hallitus määräsi toiminnan keskeytyksen. Kuntien valtionosuuksia ei näiden toimintojen osalta (etenkin kulttuuritoimi, kirjastopalvelut, nuorisotoimi, liikuntatoimi) tule vähentää.
3. Sairaanhoitopiireille ja kunnille tulee sosiaali- ja terveydenhuollosta mittavia suoria lisäkustannuksia. Sairaanhoitopiireille ja kunnille on tärkeää kompensoida suoraan niiden vastuulle jäävät erityiset kustannukset, jottei minkään yksittäisen kunnan harteille kasaudu kohtuuttoman suuria kustannuksia.
4. Kriisikunnan kriteereitä ei pidä soveltaa tiukasti kolmen vuoden aikana. Etenkin alijäämän kattamisen määräajasta on joustettava. Valtiovarainministeriön on käytettävä harkintaoikeuttaan ja oltava pidättyvämpi arviointimenettelyn aloittamisessa, jotta voidaan huomioida koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ja antaa yhteiskuntataloudelle tilaisuus toipua.
5. Työllistäviä investointeja on käynnistettävä. Välttämättömille investoinneille päiväkoteihin ja kouluihin on saatava varmuus, jotta ne voisivat käynnistyä mahdollisimman nopeasti. Hallituksen tulee osana tätä ottaa käyttöön kolmivuotinen tuki sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten korjaamiseen. Jo tieto tästä antaisi nyt jonkinlaista varmuutta suunnittelu- ja rakennusalalle.
6. Työllistäviä infrastruktuurihankkeita tulee käynnistää ja hankkeet saada pitkän aikavälin kehyksiin. Näin syntyy suoria työpaikkoja samalla kun talous ja kilpailukyky vahvistuvat. Perusväylänpitoon sovittu vähintään 300 miljoonan euron vuotuinen korotus tulee jatkossa sisällyttää kokonaisuudessaan julkisen talouden suunnitelmaan. Liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoitusta tulee lisätä huomattavasti. Seuduille on myönnettävä suunnittelurahoitusta varhaisessa vaiheessa, jotta toimenpiteet saadaan hyvälle alulle. Keskeneräiset infrastruktuuri- ja väylähankkeet on saatettava loppuun.
7. Valtion panostuksia elinkeinoelämän tukemiseen on jatkettava. Tuki on saatava liikkeelle nopeasti ja tehokkaasti. Kunnat ja niiden kehitysyhtiöt ovat valtion käytettävissä, jotta tuki saadaan yrityksille nopeasti.
8. Julkisen talouden tilanne tulisi arvioida pandemiakriisin jälkeen ennen kuin uusista velvoitteista kunnille säädetään. Tässä vaiheessa mm. asumispalveluiden hoitajamitoituksen tarkka säätäminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen, eli kuntien lakisääteisten velvollisuuksien lisääminen, tulisi jättää myöhempään ajankohtaan.
9. Maataloustuottajien ja maataloustuotannon selviytyminen tulisi taata kriisin keskellä ja huolehtia maataloustuotannon työvoiman saanti.
Haluamme myös korostaa, että demokratian ja itsehallinnon arvot joutuvat tällaisina kriisiaikoina suuren muutospaineen alle. Olemme vakuuttuneita siitä, että kuntien paikallinen itsehallinto voi osaltaan vaikuttaa siihen, että pystymme paremmin ja mielekkäämmin käsittelemään haasteita.
Teemme yhdessä töitä koronaepidemian pysähdyttämiseksi. Olemme ylpeitä ja kiitollisia asukkaidemme ja yritystemme osoittamasta sopeutumis- ja innovointikyvystä näissä haasteellisissa olosuhteissa. Olemme vakuuttuneita siitä, että selviämme tästä kriisistä entistä voimakkaampana, uusia kokemuksia rikkaampana, uusia työtapoja oppineena ja uudenlaisella näkökulmalla maailman menoon. Nyt on tärkeää, että pidämme myös huolta yhteiskuntamme niistä jäsenistä, jotka eivät ole yhtä vastustuskykyisiä.
Kuntajohtajat Etelä-Pohjanmaalta 3.4.2020
Liisa Heinämäki, Alavuden kaupunki
Vesa Koivunen, Alajärven kaupunki
Teemu Kejonen, Evijärven kunta
Seppo Pirttikoski, Ilmajoen kunta
Tero Kankaanpää, Isonkyrön kunta
Juha Herrala, Isojoen kunta
Marko Keski-Sikkilä, Karijoen kunta
Linda Leinonen, Kauhajoen kaupunki
Markku Lumio, Kauhavan kaupunki
Pentti Turunen, Kuortaneen kunta
Satu Kankare, Lapuan kaupunki
Sami Alasara, Lappajärven kunta
Johanna Rannanjärvi, Soinin kunta
Jorma Rasinmäki, Seinäjoen kaupunki
Veli Nummela, Teuvan kunta
Jarmo Pienimäki, Ähtärin kaupunki
