Lappajärvellä on avautunut Arvid Bromsin (1910–1968) teoksia esittelevä näyttely.
Edelläkävijä, kulkuri, unelmoija – Arvid Bromsin maalauksia ja piirustuksia -näyttely on esillä Nykälässä Onnintuvalla heinäkuun ajan. Teokset on lainattu pääosin yksityiskokoelmista. Useimmat ovat 1960-luvulta, jolloin Broms asui Lappajärven Lehtiniemessä.
– Bromsin tuotantoa ja merkitystä Suomen taidehistoriassa on tutkittu vähän. Hänen töidensä aseman arviointi maamme 1900-luvun taiteessa on vasta alussa, taidehistorioitsija ja filosofian tohtori Olga Sipola sanoo tiedotteessa.
Sipola työskentelee Nelimarkka-museolla amanuenssina ja on ollut mukana rakentamassa näyttelyä.
Perintö hajallaan
Näyttelyn lähtökohtana oli peräänkuuluttaa Bromsin Järviseudulla olevia, harvoin esillä olleita teoksia. Töitä löytyi viitisenkymmentä. Lopulta näyttelytila asetti rajat esiteltävien töiden määrälle.
Olga Sipola sanoo, että Bromsin luova perintö on hajallaan, eikä sen laajuudesta ole tarkkaa käsitystä. Museoissa hänen teoksiaan on vain vähän.
Broms yhdisteli teoksissaan modernismin suuntauksia kuten kubismia, surrealismia, symbolismia, abstraktismia ja realismia.
Taiteilija teki useita monumentaalisia maalauksia julkisiin tiloihin. Tunnetuimpiin kuuluu Helsingin yliopistolla Porthanian ala-aulassa sijaitseva Eteenpäin – ylöspäin (1957), jota pidetään Suomen ensimmäisenä täysin abstraktina julkisena seinämaalauksena.
Värikäästä elämästään tunnettu Broms oli kulkija, joka muutti paikasta toiseen. Etelä-Pohjanmaasta tuli hänen kotiseutunsa sotien jälkeen. Viimeiset kymmenen vuotta hän asui Lappajärven Ylipäässä. Lappajärven kausi oli Bromsin työn kannalta hedelmällistä aikaa. Näyttelyssä on esillä muun muassa Kinkerit-nimisen teoksen luonnos, joka ei ole aikaisemmin ollut esillä julkisesti.
Kirjailija Antti Tuuri on kuvannut Bromsin Lappajärven elämänvaihetta teoksessaan Levoton mieli (Otava 2018).
Sipolan mukaan näyttelyssä näkyy Bromsin laaja osaaminen.
– Tieto modernin eurooppalaisen taiteen kehityksestä, filosofiset ja uskonnolliset pohdiskelut ja musiikilliset vaikutelmat vaikuttivat Bromsin abstraktien teosten syntyyn. 1960-luvun työt kuuluvat hänen uransa parhaimmistoon.
Sipola vertaa Bromsia suomalaisen abstraktin taiteen uranuurtajaan Sam Vanniin.
– Bromsilla värit ovat vielä pehmeämmät ja runollisemmat, ja ne yhdistelevät abstraktin taiteen suuntauksia Vanniakin voimakkaammin.
Arvid Broms -näyttelyn ovat tuottaneet Lappajärven kunta ja Nelimarkka-museo.
