Taimelan koulun pihapiiristä puretaan parhaillaan kerrostaloa. Tornitaloksi kutsuttu kolmekerroksinen asuntolarakennus valmistui vuonna 1961.
Koulun entinen opettaja Heikki Honkola on kirjoittanut Taimelan koulun historiikin ja hän tuntee myös tornitalon historian. Hän kertoo, että talossa oli asunnot yhdeksälle opettajalle ja kellarikerroksessa sijaitsivat talon yhteiset saunatilat.
– Tornitalohan rakennettiin uuden keskuskansakoulun rakentamisen yhteydessä. Asunnoille oli tarvetta, sillä koulukeskuksessa työskenteli yhteensä 12 opettajaa, Honkola muistelee.
– Talo toimi tärkeässä roolissa monen opettajaperheen ja myöhemmin muunkin Lehtimäelle muuttaneen perheen "ensiasuntona". Käyttö opettajien asuntolana väheni, kun monet pysyviin virkoihin valitut opettajat rakensivat Lehtimäelle omia taloja, jatkaa Honkola
Kananmunankuoret ikkunasta
Facebookin Lehtimäki-ryhmässä julkaissut kuvat purkutöistä kirvoittivat ihmiset muistelemaan vanhoja aikoja. Asukkaat, vierailijat ja Taimelan koulun entiset oppilaat muistelivat taloa ja sen asukkaita.
Joku muisti persoonallisen opettajan ja hänen puolisonsa, joka saattoi heittää ikkunasta kananmunankuoret koulun pihalle. Talossa piti myös vastaanottoa opinto-ohjaaja, jolle käytiin kertomassa uratoiveita.
Olipa kolmikerroksinen tornitaloksi nimetty rakennus myös ihmetyksen aihe sivukyliltä kouluun tuleville lapsille. Nähtävyyttä käytiin katsomassa myös naapurikunnista.
Talon alakerrassa sijaitsivat koulun vessat. Sieltä muisteli joku oppilas jääneensä kiinni tupakanpoltosta. Moni paikkakunnalle muuttanut kertoi asuneensa talossa tovin ennen omaan kotiin muuttoa. Muistipa jokunen käyneensä katsomassa myös Olympialaisia talon asukkaan televisiosta, kun omaa laitetta ei tuolloin joka huushollissa vielä ollut.
Tornitalon tilalle tilaa temmeltää
Viimeisimpänä alakerrassa on toiminut erityisopetuksen luokkia.
– Siitä käyttötarkoituksesta rakennus on jäänyt eläkkeelle. Tyhjillään se on ollut toistakymmentä vuotta. Aidattunakin jo pari vuotta, koska tornista irtoili tiiliä. Talo kuitenkin sijaitsee koulun välituntialueella, kertoo Taimelan koulun rehtori Kirsti Joensuu.
Koulutyö alkaa oppilailla elokuun 9. päivä ja henkilökunnalla jo päivää aiemmin. Joensuu toivoo, että työmaa on siihen mennessä ohi.
Rehtorin mukaan henkilökunta on miettinyt jo pitkään, että rakennuksen tilalle pitäisi saada lisää tilaa välituntiliikunnalle. Taimelassa sijaitsee sekä koulu että päiväkoti samassa rakennuksessa.
– Toiveissa on, ettei tilalle tule pelkkää nurmikkoa. Pihan välituntikäyttö voidaan suunnitella uusiksi, jos lapsille saataisiin lisää tilaa liikkumiseen, rehtori kertoo.
Pieniksi pala palalta
Elokuvissa nähdään usein, kuinka kerrostaloja räjäytellään tai humautetaan hajalle valtavalla purkupallolla. Taimelan koulun pihassa purkutöitä tehdään hissukseen pala palalta.
Hallivastaava Hannu Mäkelä Mestaripurkajat Oy:stä kertoo, miksi tällä työmaalla toimitaan näin.
– Monellakaan purkupaikalla ei kärsi räjäytellä, koska värähtely voi vahingoittaa viereisiä rakennuksia. Tässä ei tule merkittävä tärinää missään vaiheessa.
– Purkupallotouhuja taitaa löytyä enemmän YouTubesta ja Amerikasta, mies naurahtaa.
Mäkelä kertoo, että ensimmäisenä purettavasta rakennuksesta poistetaan mahdollinen asbesti. Huoneistojen sisäosat puretaan erikseen, jotta puu pystytään hyödyntämään mahdollisimman tarkasti.
– Täälläkin asbestia on ollut. Sen poistamisessa huoneisto paineistetaan, jotta se ei leviä ympäristöön.
Purkaminen on aloitettu rakennuksen päädystä. Näin pyritään välttämään voimakasta sivuttaisliikettä. Rakennus sijaitsee keskellä koulun pihaa, eikä sen ympärillä ole juurikaan tilaa kaatuileville seinille.
– Robottileuassa on voimaa murskata betonia pieniksi paloiksi. Myös katto poistetaan osissa, eikä nykäistä kerralla irti, Mäkelä selventää.
Samalla, kun kone murentaa rakenteita, purkukohtiin suihkutetaan vettä. Mäkelän mukaan näin estetään pölyhaittaa.
Koko talo kiertoon
Mies arvioi työn kestoksi kokonaisuudessaan noin kolme viikkoa. Itse rakennus on maan tasalla viikossa, mutta purkujätteen lajittelu ja kuljetus vievät oman aikansa.
Kaikki, mikä vain on mahdollista, kierrätetään. Talon ulkoseinustan kierreportaat jäävät kuntaan hyödynnettäviksi. Hyvin pieni osa jätteestä jää kierrättämättä. Ne ovat lähinnä haitta-aineita, jotka päätyvät niille tarkoitettuun keräykseen.
Suurin osa puusta päätyy lämpölaitokseen ja raudat metallinkeräykseen. Betoni uusiokäytetään kaupungin omilla tietyömailla.
– Urakoitsija pulveroi betonin valmiiksi eli tekee sen murskeeksi, jota voidaan käyttää tien pohjana. Meillä on useita kohteita, joissa murske voidaan hyödyntää, kertoo kuntatekniikan päällikkö Juuso Pikkukangas.
Ihan tarkkaa määrää betonin rahallisesta hyödystä Pikkukangas ei pysty kertomaan, ennen kuin lopullinen murskeen määrä on selvillä. Betoni on tarkoitus kuljettaa joko suoraan työmaille tai välivarastoida Alajärvellä.
– Jokainen tonni on rahaa ja kerran betonia purkutyön sivutuotteena saadaan, niin ilman muuta se hyödynnetään, Pikkukangas toteaa.
Tornitalo on tullut aikoinaan Alajärven kaupungin omistukseen Lehtimäen kunnalta. Kaupunki kilpailutti purkutyöt ja kiinteistöpäällikkö Tuukka Antilan mukaan tarjouksia tuli kuusi.
– Karkeasti arvioiden purkutyön kustannukset ovat noin 60 000 euroa, Antila sanoo.