Joensuu-Vimpeli 0–2 (4–9, 6–7)
Viime viikkojen hellejakso oli kovettanut pelikentät ja tämähän sopi Vimpelille. Sopiihan tämä keli muillekin kovalyöntisille joukkueille ja viime otteluissa on nähty suuria juoksumääriä.
Vimpeli aloitti vakuuttavasti Joensuun Mehtimäellä ja meni jo toisessa vuorossa 4–0 johtoon. Juoksut tulivat yksittäisillä lyönneillä ja joukkoon mahtui Aleksi Lassilan kunnari tyhjään kenttään. Tämän alkukesän kovin jokeri Joosua Rättö yllätti Vedon takakentän ja tuloksena oli 1+2 juoksua ja tilanne tasan.
Veto ei kuitenkaan hätääntynyt vaan teki tilanteita vakuuttavasti ja kun jokerit olivat timmissä iskussa, Joma joutui taipumaan selvästi.
Vedon hyvä ulkopelivire katosi toisella jaksolla hetkeksi jostain syystä ja niin Joma pääsi vakuuttavan tuntuiseen 6–1 johtoon. Vedon toi peliin Juho Heikkala, jonka kova lyönti meni koppareiden välistä läpi ja Veto tuli jo juoksun päähän.
Heikkalan lyönnissä oli niin kova kierre, että pallo otti ensi pompusta aivan mahtavan kierteen eikä koppareilla ollut sanansijaa. Vedolle tuli loukkaantumisia, Mikko Vihriälä joutui kokonaan pois kokoonpanosta mutta se ei Vedon taistelutahtoa lamannut.
Mielestäni pelin paras osa oli loppu, jossa Veto tuli taistellen johtoon, eikä enää päästänyt Jomaa kunnolla iskemään. Peli oli nyt sitä mitä Vedolta on odotettu ja mitä joukkue osaa.
Vedon laaja pelaajarinki pelasti nyt tilanteen sillä Lauri Vihriälä ja Atte Kortehisto pelasivat mainion pelin. Jokerit Jukka-Pekka Vainionpää ja Janne Mäkelä olivat nyt huikeassa lyöntivireessä ja hyvin säesti myös Aleksi Lassila kotiutuksillaan. Teemu Kinnunen oli selvästi virkaveljeään Ville Väliahoa terävämpi lautasen ääressä.
Joensuun kärki Kettunen–Piironen–Korhonen teki kyllä tilanteita, mutta kotiutukset olivat Vetoa vaatimattomampia.
Sotkamo koki ensihäviönsä ja Veto lähtee hyvistä tunnelmista ja asemista jahtaamaan sarjan kärkipaikkaa.