Le­vi­joel­la tal­koil­tiin pe­rin­tei­siä kau­ra­lyh­tei­tä

Alajärvi
Kauralyhteitä sitoivat muun muassa Mikko Hauta-aho, Tapio Levijoki, Raija Ylinen ja Rauha Höykinpuro.
Kauralyhteitä sitoivat muun muassa Mikko Hauta-aho, Tapio Levijoki, Raija Ylinen ja Rauha Höykinpuro.
Kuva: Tuulia Nelimarkka

Levijoella sidottiin viime viikolla yhteistuumin perinteisiä kauralyhteitä.

Yhdessä ahkeroimalla lyhteitä syntyi varsin pienessä ajassa satakunta.

– Talkooväkeä oli helppo saada hyvään tarkoitukseen. Vielä löytyi sirppejäkin ja lyhteen teon osaavia. Muutama nuorempikin sai oppia samalla, kertoi idean äiti Johanna Nelimarkka.

Appiukko opettajana

Valmiit lyhteet ovat myynnissä Nelimarkan tilalla ja myyntituotto menee hyväntekeväisyyteen.

– Hinnan saa itse määritellä ja loppukuivatuksenkin saa tehdä itse.

Ajatus lyhteentekotalkoista alkoi jalostua keväällä, kun Nelimarkka kysyi appiukoltaan Ristolta, voisiko tämä opettaa syksyllä lyhteen teon.

Appiukko lupautui opettajaksi ja idea lähti rönsyilemään: jospa lyhteitä voisi tehdä enemmänkin!

–Puolisoni taas ehdotti, että jos niitä myydään, niin tuotto menisi hyväntekeväisyyteen. Itselleni tulivat mieleen sotaa pakenevat, koska oman äitinikin perhe on tullut evakkona aikoinaan Pohjanmaalle.

Perinteinen kauralyhde maistuu talvella pikkulinnuille.
Perinteinen kauralyhde maistuu talvella pikkulinnuille.
Kuva: Johanna Nelimarkka

Maistuu pikkulinnuille

Kauralyhde maistuu pikkulinnuille läpi talven ja on niille hyvää ravintoa. Talvella se on myös soma koriste pihapuussa tai metsänreunassa.

Kauransiemenet sisältävät hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvaa.

Lyhde on kätevintä kietaista narulla puun rungolle puolentoista kahden metrin korkeuteen.

Lyhde toimiikin parhaiten tulevina pakkaspäivinä, sillä silloin se ei pääse kastumaan. (Lähde: suomenluonto.fi)

Ilmoita asiavirheestä