Liik­kuu­ko Jär­vi­seu­dul­la susia? – Soit­to­kier­ros ken­täl­le vah­vis­ti, että liik­kuu, mutta ei hai­tak­si asti

Kysyimme asiaa riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luomalta.

– Järviseudulla tavataan susia, ja on mahdollista, että alueella on vakiintunut susilaumakin, riistapäällikkö kertoo.

Hänelle Suomen susikanta on työnkin puolesta tuttu, sillä yksi hänen vastuualueistaan on susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö.

– Lappajärvi, Kauhava, Kortesjärvi, Evijärvi alueelta on tehty tavanomaista enemmän susihavaintoja. Viime vuonna Lappajärvellä saatiin susista videokin. Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa vuonna 2022 on kirjattu susipari Alajärvelle. Soinissa on tehty laumasta havaintoja jo vuonna 2018, riistapäällikkö luettelee.

Hän toteaa, että Soini on ollut jo pidempään tyypillisintä susien esiintymisaluetta Järviseudulla, koska se on rajaseutua Keski-Suomen ja Satakunnan sekä Suupohjankin susiliikenteelle.

Vaikea ennustettava

Luoma ei kuitenkaan lähde ennustamaan, minkälaiseksi seudun susikanta tulee muodostumaan. Vaikuttavia tekijöitä on useita. Tuleva talvi tulee riistapäällikön mukaan kertomaan jo jotain.

– Ennakointi on vaikeaa. Havaintoja on kuitenkin jo tehty, hän painottaa.

Jos katsotaan taaksepäin, susikannan painopiste oli ensin idässä. Sitten painopiste on siirtynyt Länsi-Suomeen, Varsinais-Suomeen ja koko läntiselle rannikkoalueelle.

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee vuosittain kanta-arvion susien kokonaismäärästä juuri ennen kevään lisääntymiskautta. Arviossa käytetään Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuja susihavaintoja, DNA-näytteitä, tunnettua kuolleisuutta ja Luken tekemää maastotyötä. Kanta-arviossa hyödynnetään myös tutkimustietoa suden biologiasta ja liikkumisesta.

Arvio on haarukka, jonka alapäässä on arvioitu minimi- ja yläpäässä arvioitu maksimimäärä. Kanta-arviosta selviää myös se, millä alueilla susilla on reviirejä eli susipari on asettunut aloilleen ja lisääntyy.

Luoma toteaa, että susien käyttäytymistä ohjaa pitkälti ravinnon saanti. Täällä suden pääasiallisinta ravintoa on hirvi. Lisäksi on tiedossa, että vaeltamaan lähtevät nuoret sudet asettuvat yleensä noin sadan kilometrin säteelle syntymäreviiristään.

Riistapäällikkö kertoo, että riistakeskusalueen rajaseuduilla on kuusi reviiriä, joissa pentutuotanto on ollut suhteellisen suurta.

– Alueella hirvikanta on suhteellisen hyvä. Lappajärven länsipuolella ei kuitenkaan ole hirvien talvilaidunkeskittymää, joka vaikuttaa suden talviseen ravinnon saantiin ja voi osaltaan selittää sitä, ettei alueella ole aikaisemmin ollut susilaumaa, Luoma selventää.

– Asiaan pitää kytkeä se, että sudelle merkkaa ravinnon saanti erittäin paljon. Jos seudun valkohäntäpeurakantaa kasvatetaan, se lisää sudelle ravintoa ja luo potentiaalia reviirien syntymiselle, riistapäällikkö jatkaa.

Havainnoista halutaan tietoja

Susien liikkeet kiinnostavat ihmisiä. Toisia ne pelottavat ja toiset ovat uteliaita niiden suhteen. Susitutkimuksen, kannan seurannan sekä susille myönnettävien poikkeuslupien näkökulmasta havainnot ovat tärkeitä.

Lähimmät susien aiheuttamat vahingot, joista on haettu korvausta valtiolta, ovat tapahtuneet Kauhavalla ja Kortesjärvellä syyskuussa ja lokakuussa. Siellä sudet tappoivat koiran ja naudan.

Mikael Luoma neuvookin ilmoittamaan havainnoista jokaisessa kunnassa toimiville suurpetoyhdyshenkilöille, jotka löytyvät riistakeskuksen sivuilta.

– Petoyhdyshenkilöt käyvät tarkistamassa jäljet ja merkkaavat ne Tassu-rekisteriin.

Jos sudet tulevat pihoihin, tulee niiden käytöstä tarkkailla.

– Jos susi on piha-alueella ja se kuitenkin heti lähtee pois ihmisen havaittuaan, riittää soitto petoyhdyshenkilölle.

Pihasusien suhteen on toimintamalli olemassa. Luoma toteaa, että etenkin valoisalla liikkuvaan suteen tulee kiinnittää huomiota. Yleensä sudet liikkuvat vasta hämärän tultua.

– Jos susi jää pihapiiriin ja se osoittaa poikkeuksellista rohkeutta, eikä lähde karkuun, tulee silloin soittaa hätäkeskukseen. Poliisilla on ohjeistus näitä tapauksia varten, neuvoo riistapäällikkö.

Soittokierros kentälle vahvisti – susia on

Lappajärvi-Vimpelin riistanhoitoyhdistyksen suurpetoyhdyshenkilö Tuomo Huopana toteaa, että Vimpelissä liikkuu susipari hyvinkin vakiintuneesti.

– Vimpelin turvetyömaalla oli kaksi sutta koko kesän. Nyt viimeiset havainnot on tehty pari viikkoa sitten, Huopana tietää.

Vimpelin Sääksjärventiellä saatiin viime kesänä kuvaan koiraeläin, jota silminnäkijä pitää varmuudella sutena.

– Tulin juhannusyönä töistä ja aloimme grillaamaan. Puoliso huomasi tiellä jotain ja epäili, että koirako siellä menee. Kävin katsomassa lähempää ja kyllä se susi oli, Jori Isoketo vakuuttaa.

Isoketo sanoo eläimen katselleen heitä hetken ja jatkaneen sitten matkaansa. Se oli ollut lähimmillään noin 20 metrin päässä talosta.

– Eihän se mukavaa ole, että sudet tulevat nurkkiin. Huolettaa erityisesti koiran puolesta. Ei sitä uskalla enää jättää yksin häkkiin, Isoketo harmittelee.

Alajärvellä viimeisimmät susihavainnot ovat kesältä.

– Kevään ja kesän aikana on nähty useampaan otteeseen yksi susi Kurejoen ja Höykkylän välillä, kertoo Alajärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ari Hautakangas.

Tuoreimmat havainnot susien jäljistä Soinin suunnalta ovat marraskuun 9. ja 15. päivä.

– Yksittäisiä havaintoja on tehty jo monta vuotta. Mitään haittaa susista ei ole ollut, eikä onneksi vahinkojakaan ole tullut, toteaa Heikki Lehisalo, joka toimii Lehtimäen-Soinin riistanhoitoyhdistyksessä SRVA-tehtävissä eli antaa poliisille virka-apua suurriistaan liittyvissä tehtävissä.