Pohjalaisesta kirjallisuuspalkinnosta kisaa kuusi teosta. Niistä yhden kirjoittaja on Kauhavalla syntynyt, mutta myös Vimpelissä ja Lappajärvellä asunut Antti Tuuri. Häneltä kysyimme muun muassa kirjoituskoneen käytöstä ja suhteesta lintuihin.
Tuuri on ehdolla teoksella Lintujen kesyttäjä (Otava 2023). Romaanin miljöönä on tavallisen pohjalaistalon pihapiiri 1950- ja 1960-luvun taitteessa. Pihamaalle ilmestyy vieras mies, joka pyytää lupaa saada kesyttää pihapiirissä pesivät pääskyset. Teini-ikäinen poika ryhtyy pitämään kulkurille seuraa.
Voittaja julkistetaan 9. lokakuuta. Kirjallisuuspalkinnon jakaa Ilkka-Pohjalainen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa.
Oppia pääskysistä
Miten päädyit kirjoittamaan juuri tämän tarinan?
– Aihe vaivasi minua vuosikymmeniä, ennen kuin tartuin siihen. Olin Posiolla kyselemässä valokkeja eli lakkoja talosta, johon minut oli neuvottu. Talon räystäänaluset olivat täynnä pääskysenpesiä, ja pääskyjä lenteli pääni päällä ihmettelemässä pihaan tullutta vierasta. Siinä sain ajatuksen, että olisi hienoa, jos voisin kesyttää linnut.
Mitä Lintujen kesyttäjän kirjoittaminen opetti sinulle?
– Aika paljon pääskysistä. Jouduin lueskelemaan tutkimuksia niiden elämästä.
Kirjassa yritetään saada yhteys pääskysiin. Millainen on oma suhteesi lintuihin?
– En ole lintuharrastaja, mutta tunnen linnut niin kuin maalainen.
Rakkaat pohjalaismaisemat
Mitä pohjalaisuus sinulle merkitsee?
– Hyviä puolia on paljon, mutta parasta siinä on ollut, kun voi sanoa olevansa pohjalainen Etelä-Pohjanmaalta. Silloin jokainen ymmärtää, millaisesta miehestä on kysymys.
Mitkä ovat rakkaita maisemia Pohjanmaalla?
– Kauhavan Alajoella jokihaara, jossa Kauhavanjoki laskee Lapuanjokeen. Lappajärven Kärnänsaaren idän puoleinen selkä. Vimpelin pesäpallokenttä
Onko sinulle tärkeämpää, että kriitikko ymmärtää kirjasi vai että se koskettaa lukijaa?
– En pane noita tärkeysjärjestykseen: hyvä jos tykätään, ikävää jos haukutaan.
Minkä kirjan luit viimeksi ja mitä pidit siitä?
– Anna-Leena Härkösen kirjan Taskupainos. Mielenkiintoinen.
Vieläkö kirjoitat kirjoituskoneella?
– Kirjoitin pitkään Erika-merkkisellä kevytlyöntisellä itäsaksalaisella mekaanisella koneella, jonka vaimoni oli saanut ylioppilaslahjaksi. Sillä kirjoitin niin hitaasti kuin ajatukseni jutussa kulkivat. Luovuin Erikasta, kun värinauhojen saanti alkoi olla turhan vaikeaa. Kirjoituskone tai tietokone ovat vain välineitä. Tärkeintä on se, mitä kirjailijan pään sisällä tapahtuu.
Ajatuksia elokuvista
Kirjoistasi on tehty elokuvasovituksia. Mitkä ovat olleet mielestäsi erittäin onnistuneita?
– Pekka Parikan ohjaamat Pohjanmaa ja Talvisota onnistuvat mielestäni hyvin, tein niihin käsikirjoitukset Parikan kanssa. Lakeuden kutsun käsikirjoitusta tein Ilkka Vanteen kanssa ja minusta elokuva on parempi kuin arvostelijat väittivät. Rukajärven tien käsikirjoitusta tein Olli Saarelan kanssa ja elokuvan kyllä jaksaa katsoa vieläkin. Ikitietä olin käsikirjoittamassa A.J.Annilan ja Aku Louhimiehen kanssa ja olen tulokseen tyytyväinen.
– Olen käynyt aina muutaman kerran seuraamassa elokuvieni tekemistä, mutta elokuva on ohjaajan työ eikä kirjailijaa yleensä enää tarvita kuvausvaiheessa.
Mitä odotat tulevalta Lapin sota -elokuvalta?
– Tein käsikirjoituksen ohjaaja Aku Louhimiehen kanssa. Uskon, että elokuvasta tulee hyvä; aihe on ehkä jo vanhentunut, mutta tapahtumat dramaattisia. Lapin sota antaa mahdollisuuden ihmisten välisten suhteiden kuvaamiseen, joka kuitenkin aina on elokuvat tärkein taso.