Lukion tee­ma­viik­ko vei tur­va­vaat­tei­siin ja toi toi­mi­tuk­seen: katso, mitä vii­kos­sa ehtii

Ilona Takala, Liinu Järvinen ja Henri Pitkäkangas tutustuivat työelämään Järviseudussa ja kirjoittivat lukion teemaviikon kokemuksista lehteemme.

Kuva: Eeli Tuomela

Alajärven lukiossa on vietetty teemaviikkoa. Se on osa Järviseudun lukioiden SaLa-ohjelmaa eli saavutettavuus ja laatu -hanketta. Sen avulla on esimerkiksi järjestetty syksyllä opintoihin valmistavaa koulutusta Alajärvellä Jamin tiloissa. Työntekijöinä hankkeessa ovat olleet Kati Keski-Mäenpää ja Seppo Autio.

Hankkeen tavoitteena on muun muassa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden ohjaukseen liittyvät erityiskysymykset ja lukio-opintojen aikainen jatko- ja uraohjaus sekä lukiossa tehtävään korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön sekä kansainvälisyyteen liittyvä ohjaus.

Teemaviikko päättyi torstain ja perjantain TET-harjoitteluun. Me eli Ilona Takala, Liinu Järvinen ja Henri Pitkäkangas saimme tulla Järviseutu-lehteen toimittajiksi. Saimme mahdollisuuden tutustua toimittajan työhön käytännössä ja kirjoittaa lehtijutun teemaviikostamme.

Viikon kuluessa keräsimme materiaalia lehtijuttuun. Torstaina ja perjantaina teimme lehtijutun Järviseutu-lehden toimituksessa.

Maanantai Liinun silmin

Me lukion ykkösluokkalaiset kävimme tutustumassa Vimpelin lukioon. Sinne oli tullut eri paikkakunnilta ja eri aloilta ihmisiä kertomaan opinnoista ja opintojen jälkeisestä työelämästä.

Kevytyrittäjyydestä meille kertoi Vuokko Kraatari Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy:stä. Kevytyrittäjyys tarkoittaa sitä, että harjoitetaan yrittäjämäistä toimintaa laskutuspalveluyrityksen kautta. Aihe ei ollut meille täysin uusi, mutta saimme paljon uutta tietoa. Uskon, että moni lukiolaisista kiinnostui aiheesta, koska se on helppo tapa perustaa oma yritys. Itse olen miettinyt kevytyrityksen perustamista, koska yrittäjyys vaikuttaa kiinnostavalle ja oma isänikin on yrittäjä.

Sanni Halla-aho kertoi  työelämän pelisäännöistä. Esitys oli mielenkiintoinen ja tärkeä nuorille, koska monet ovat vasta ensimmäisiä kertoja kesätöissä. Uskon, että etenkin uusien työntekijöiden on tärkeää tietää näistä työelämän pelisäännöistä.

Halla-aho kertoi työelämästä, että ei kannata stressata alasta, koska todennäköisesti tulevaisuudessa me tulemme opiskelemaan monta eri alaa.

Halla-aholla oli hyviä vinkkejä. Itselle ainakin tuli rennompi olo, kun hän muistutti, ettei tarvitse tietää mikä ala kiinnostaa, koska nykypäivää on se, että opiskelemme itselle usean eri ammatin.

Seamkista Essi Hauta kertoi Seamkin väylänopinnoista. Väyläopinto on 15 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus, joka suoritetaan lukio-opintojen ohessa 1–2 vuoden aikana, pääsääntöisesti itsenäisesti vapaa-ajalla. Tämä oli minulle uusi asia, joten ihmeteltävää riitti. Väyläopinnot saattavat helpottaa hakua korkeakouluihin, mutta kaikille ne eivät sovi.

Mari Kaunisto ja Kirsi Sänkiaho kertoivat 4H-yrittäjyydestä. 4H-yritys on nuorille tarkoitettu pienimuotoisen yrittäjyyden malli. Siinä valmistetaan omia tuotteita ja myydään niitä kuluttajille ja yrityksille tai myydään palveluja yksityisille kuluttajille ja yrityksille. Alajärvellä on käytetty aikaa 4H-yrittäjyyteen ja apua on helposti saatavilla. On hienoa, että tällaisilla pienillä paikkakunnilla panostetaan nuorten auttamiseen, että he voivat toteuttaa heidän unelmiaan.

Yleisesti ottaen päivä oli antoisa. Saimme paljon informaatiota asioista, jotka koskettavat juuri meitä nuoria. Päivä oli suurimmaksi osaksi istumista, minkä koin raskaaksi.

Tiistai Henrin silmin

Vierailumme Mäkelä Alulle oli lyhyt, mutta ytimekäs. Pääsimme Alajärven lukion voimin tutustumaan yrityksen toimitiloihin ja ihmisiin jotka ovat osana yritystä.

Minusta vierailussa hienoa oli, että pääsimme tuotantohallien sisälle ohjatulle kierrokselle. Kierros oli mielestäni hyvin järjestelty ja mielenkiintoinen.

Muutama yrityksen työntekijä kertoi meille inspiroivia uratarinoitaan, ja kuinka he ovat asemaansa päässeet. Aihe herätteli minua siitä, miten monenlaisia polkuja ihmiset ovat Mäkelä Alulle tulleet. Yllätyksenä tuli, kuinka monta eri toiminimeä yhdessä yrityksessä voi olla ja kuinka vaihtelevia heidän työnsä ovat.

Kuulimme Mäkelä Alun tuoreelta toimitusjohtajalta Marko Orpanalta Mäkelä Alun arvoista ja tulevaisuuden visioista. Orpana muistutti meitä nuoria myös kielitaidon tärkeydestä, ja siitä että tulemme työskentelemään monikulttuurisessa ympäristössä jokaisella alalla. Itse olen aina yrittänyt keskittyä kielitaidon parantamiseen, koska se on mielestäni tärkeää.

Päällimmäisinä asioina Mäkelä Alun arvoista minulle jäivät mieleen lauseet: “Sovitaan miten tehdään, tehdään miten sovitaan” ja, että “Luottamus on kaiken toiminnan perusta”. Nämä lauseet jäivät mieleeni, koska ne ovat mielestäni hyvän yrityksen piirteitä.

Yksi tärkeimmistä Mäkelä Alun tavoitteista on hiilineutraalisuus. Nuorena ihmisenä minua koskettaa ilmastonmuutos, ja on hienoa, että yritykset yrittävät päästä hiilineutraaleiksi lähitulevaisuudessa.

Minun mielestäni reissu Mäkelä Alulle oli hieno ja ainutlaatuinen kokemus, mikä avasi myös silmiäni tulevaisuudesta sekä antoi tärkeitä ohjeita tulevaisuutta varten

Lukiolaiset tutustuivat Mäkelä Alun tehdashalleihin Luoma-aholla.

Kuva: Susanna Korkiatupa

Keskiviikko Ilonan silmin

Keskiviikkona lähdimme aikaisin kohti Tamperetta tutustumaan korkeakouluihin. Tampereella oli myös Vimpelin, Lappajärven ja Evijärven lukioiden opiskelijoita.

Ensimmäisenä menimme Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen luentosaliin, jossa kuuntelimme koordinaattori Hanna Riipin kertomaa yleisesittelyä yliopistosta. Riippi kertoi mielestäni innostavasti ja mielenkiintoisesti opiskelusta Tampereen korkeakouluista, mikä sai minutkin innostumaan Tampereelle hakemisesta.

Yliopistosta vapaasti valittavat opinnot mahdollistavat opiskelijoille yksilöllisten ja kilpailukykyisten tutkintojen rakentamisen. Siellä ei anneta arvosanoja vaan pelkästään hylätty/hyväksytty -arvostelu. Se vähentää oppilaiden stressiä arvosanoista ja auttaa oppilaita keskittymään yleisesti pelkkään oppimiseen.

Uskon, että nämä uudistukset innostavat opiskelijoita hakemaan juuri Tampereelle. Itse ainakin tykkäisin valita tulevaisuudessa oman opiskelualan ulkopuolelta opintoja, jotka syventävät ja täydentävät opintoja.

Päivään kuului myös vierailut opiskelijoiden itse valitsemilla aloilla. Oppilaat jakautuivat neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä suuntasi Tampereen ammattikorkeakoulun pääkampukselle tekniikan koulutusten opetustiloihin, jossa opinto-ohjaajat Petri Murtomaa ja Heikki Yli-Rämi kertoivat tekniikan opiskelusta.

Taitokeskuksen oppimisympäristöön menivät oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita terveys-alasta. Siellä lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Nina Hutri-Kähösen ja Tarja Vanhatalo-Suonurmen johdolla opiskelijat saivat tutustua terveysalaan käytännössä.

Itse olin yliopiston päätalolla, missä oli esittelyssä yhteiskunnalliset- ja kaupalliset alat. Oppaina olivat seinäjokelainen logopedian opiskelijalähettiläs Anni Häggman ja tamperelainen politiikan tutkimuksen opiskelijalähettiläs Topias Favorin.

Haastattelimme heitä lyhyesti opiskelusta Tampereella. Opiskelijat kertoivat Tampereella opiskelun hyviksi puoliksi hyvät kulkuyhteydet joka puolelta Suomea, sopivat ja monipuoliset opiskelualat sekä he kokivat Tampereen mukavaksi kaupungiksi.

Itsekin koen Tampereen mukavaksi paikaksi, jossa on hyvät mahdollisuudet kaikenlaiseen toimintaan, kuten itselläni ehtona opiskelupaikan valitsemiseen on hyvät olosuhteet tavoitteelliseen urheiluun ympäri vuoden.

Tampereella lukiolaiset liikkuivat laajalti yliopistorakennuksen sisällä. Tässä he ovat niin sanotussa Opintoputkessa.

Kuva: Ilona Takala

Kysyimme myös, että mitä he sanoisivat nuorelle, joka suunnittelee hakemista Tampereelle opiskelemaan. Häggman toi esiin opiskelijahintaiset asunnot, Tampereen runsaat toimintamahdollisuudet sekä vielä uudelleen helpot kulkuyhteydet. Favorin kannustaa nuoria ajattelemaan opiskelua enemmän mielenkiinnon ja oppimisen näkökulmasta kuin menestymisen ja arvosanojen.

Kumpikin opiskelijoista kertoi sopeutuneensa hyvin Tampereelle. Viimeinen ryhmä tutustui Hervannassa teknillisen alan oppimisympäristöön bioteknologian ja biolääketieteen opiskelijalähettiläs Venla Koivusen johdolla.

Uskon, että Tampereen reissu oli mukavaa vaihtelua oppilaille opiskelutäyteisen kevään keskellä. Mielestäni matka antoi uutta tärkeää tietoa korkeakouluissa opiskelusta sekä etenkin Tampereen opiskelumahdollisuuksista.

Tampere on opiskelukaupunkina suosittu ja siellä on monipuolisesti paljon opiskelualoja, mutta esimerkiksi oikeustieteellinen puuttuu. Itse kuitenkin olisin mielelläni kuullut enemmän asiaa eri aloista, mikä olisi helpottanut opiskelualan valitsemista tulevaisuudessa. Mielestäni suuri osa oppimisympäristön vierailusta oli Tampereen mainostamista kaupunkina sekä koulun fyysisten tilojen esittelyä, mikä ei kuitenkaan varsinaisesti liittynyt opiskelualoihin.

Ilona Takala, Henri Pitkäkangas ja Liinu Järvinen