Ajankohtaista asiaa Soinista. Julkaisemme Järviseutu-lehden verkkosivulla Soinin kunnanjohtaja Stefan Sundbergin puheenvuoron tervehdyksenä Soinissa lauantaina 23.4.2016 järjestettävien Järvi-Pohjanmaan Asumista ja Hyvinvointia messujen lähestyessä. Aiheesta lisää Järviseutu-lehdessä 20.4.2016.
”Soini elää monella tapaa metsästä ja maataloudesta. Maatalouden yksikkökoko kasvaa jatkuvasti ja samalla maataloustuotanto keskittyy yhä pienemmän väestönosan hoidettavaksi. Pienemmät tilat häviävät vähitellen. Tästä syystä maatiloja on yhä harvemmassa. Jos muu väestö ohjataan asumaan pelkästään taajamien yhteyteen, ei ole mahdollista, että maaseutu pysyy elävänä tulevaisuudessa. Toisaalta lähiruoka on nyt nouseva trendi ja ruuan kotimaisuus nousee arvossaan. Ruokaketju pellolta pöytään on Suomessa suuri työllistäjä ja tarjoaa noin 300 000 työpaikkaa. On tärkeää, että maatalouden, ja samalla koko elintarvikealan toimintaedellytykset ja kiinnostavuus elinkeinoina pidetään kunnossa myös tulevaisuudessa. Unohtaa ei tässä kohtaa sovi kehittyvän bioenergian tuotannon kasvavaa merkitystä Suomalaiselle maaseudulle. Tähän haasteeseen on tartuttu.
Maaseutu on suurten muutosten jälkeen nykyään osa modernia maailmaa, sen aktiivinen, kehittyvä ja hyödyllinen osa. Maaseutu voi vastata moneen kysymykseen. Uudenlainen asuminen, lähiruoka ja bioenergia ovat vain pieni esimerkki tästä.
Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat maaseudulla välttämättömät, ja elinvoimaisuuden on todettu lisääntyvän niiden myötä. Toimiva laajakaista maaseudulla on suuri harp-paus tulevaisuuteen. Sen avulla on mahdollista saada Soiniin uusia asukkaita tai paluumuuttajia hyvien etätyömahdollisuuksien vuoksi. Myös maatilojen ja yrittäjien toi-minnan kannalta toimivat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät.
Tietotekniikkaa tullaan käyttämään tulevaisuudessa apuna myös hoivapalveluissa yhä enemmän. Vanhukset pystyvät olemaan kotoa käsin yhteydessä esimerkiksi terveyskeskukseen, mikä on erittäin tärkeää, varsinkin jos välimatkat ovat pitkät. Toimivien tietoliikenneyhteyksien avulla voidaan siis helpottaa myös sitä, että ikäihmiset pystyvät asumaan mahdollisimman pitkään kotona niin halutessaan. Muistettava on kuitenkin, että sähköiset palvelut eivät saa korvata olemassa olevia palveluja koko-naan, myöskään maaseudulla. Lähipalvelut on samalla turvattava jotta etäisyydet mm. terveyskeskuspalveluihin pysyvät kohtuullisina.
Nykyihminen on monella tapaa vieraantunut luonnosta Elämme täällä maaseudulla vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Meidän ei tarvitse ajella autolla jopa satoja ki-lometrejä päästäksemme mökille ja metsään. Luonto on täällä meidän keskellämme. Osaamme nauttia vuodenaikojen vaihtelusta, itse asiassa osittain jopa elämme niistä. Vuodeaikojen vaihtelu tuo luonnollisen rytmin elämäämme. Oikeutemme ja velvollisuutemme on luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja niiden säilyttäminen myös tuleville polville. Kestävä kehitys onkin ollut linjamme jo jonkin aikaa.
Kunnan rooli tulevaisuudessa
Suomen valtion keskeisimpiä tavoitteita on maan talouden kuntoon saattaminen. Tästä on luonnollisena seurauksena kuntatalouden kiristyminen entisestään. Valtion-osuuksien muutokset ja kuntakoon kasvattaminen ovat tämän päivän Suomea. Kunnat eivät saa tulevaisuudessa tehdä alijäämäistä tulosta neljää vuotta peräkkäin tai kunnan olemassaolo on vaakalaudalla.
Meidän on siis tehtävä kunnan talouden kannalta hyviä päätöksiä kestävän kehityksen uralla. Kestämätön kehitys kunnan taloudessa on mahdotonta kehitystä. Pelkällä säästämisellä emme kuitenkaan pärjää vaan välttämättömiin investointeihin on riitettävä rahaa.
Olen usein todennut että kunta on pidettävä kunnossa rakennusten ja ympäristön osalta jotta ihmiset voivat täällä asua ja yrittää. Tämä on oltava mahdollista tulevai-suudessa myös missä kuntarakenteessa hyvänsä.
Millainen voisi olla uusi kunta?
Kunnalla on tietty identiteetti, siellä on kansalaistoimintaa ja se on poliittis-hallinnollinen järjestelmä. Jos kuntalaiset ovat ylpeitä kotiseudustaan, osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kuntaa kehittävään kansalaistoimintaan ja kunnan luottamus ja virkamiesjohto kykenevät rakentavaan ja avoimeen vuorovaikutukseen syntyy luonnostaan mahdollisuuksia joita ahkeralla ja päämäärätietoisella työllä voidaan hyödyntää kunnan parhaaksi. On oltava rohkea ja ennakoiva. Asiat on hoidettava ajallaan eikä vain reagoitava ympäristön muutoksiin jälkikäteen.
Maakuntauudistus mahdollistaa aiempaa paremmin erikokoisten kuntien olemassaolon. Suomeen ollaan rakentamassa aktiivisten kuntien toimesta vahvoihin paikallisyhteisöihin perustuvaa kuntarakennetta joka huolehtii maakunnallisen hallinnon ohella asukkaidensa hyvinvoinnista sekä niistä palveluista joita tuleva maakunnallisten palvelujen kirjo ei kata.
Kunta on silloin hyvinvointiorganisaatio, joka huolehtii kuntalaisten hyvinvoinnista ja viihtyisyydestä asumisen, yrittämisen ja palveluiden osalta. Toisin sanoen tehdään yhdessä kunnasta hyvä paikan asua ja yrittää. Tämä edellyttää aktiivista elinkeino-roolia, työllisyyden ja paikallisen talouden edistämistä. Kunnan jokaisen päätöksen tulee olla kunnan elinvoimaa lisäävä päätös.
Valtion toimesta on maaseudun toimintaedellytykset turvattava jos Suomi halutaan pitää asuttuna koko pinta-alaltaan. Toisaalta yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella ja viisailla päätöksillä Soinin kunnalla on mahdollisuus säilyä itsenäisenä kuntana.
Kuntamme toiminta-ajatus perustuu kuntaitsenäisyyteen ja hyvien peruspalveluiden tarjoamiseen kuntalaisille. Kunnan toiminnoissa noudatetaan järkevän taloudenpidon periaatteita seuraamalla ja parantamalla jatkuvasti toimintoja ja tehokkuutta. Kaikissa olosuhteissa on tärkeää että lähipalvelut pystytään turvaamaan. Investoinnit ovat välttämättömiä kuntarakenteiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi mutta ne on harkittava tarkoin ja ajoitettava oikein.
Kuluva vuosi on Järvi-Pohjanmaan yhteistyön viimeinen vuosi. Kunnat ovat hyvässä yhteisymmärryksessä päättäneet luopua yhteislautakuntamallista vuoden 2017 alusta. Tällöin meillä on nykyistä parempi mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihimme ja talouteemme. Ensi vuonna tulee kuitenkin saada kustannussäästöjä aikaan yhdessä Järvi-pohjanmaan kuntien kanssa ja toisaalta saada maksetuille kustannuksille täysi vastine. Tässä on varmasti haasteita. On valmistauduttava uusiin yhteistyömuotoihin vuoden 2017 alusta.
Kunnan väestömäärän säilyttäminen on tärkeä tavoite. Väestömäärän säilyttäminen vaatii toimia ja panostusta elinkeinotoimintaan. Maatalous on edelleen vahvaa ja turvaa kylien elinvoimaa. Matkailupotentiaali Etelä-Pohjanmaan itäisellä alueella on suurta ja sitä pitäisi pystyä hyödyntämään myös Soinissa. Uusia työpaikkoja syntyy valmisteilla olevan tuulivoiman myötä. Tuulivoimakaavoitus on käynnissä Pesolan ja Korkeanmaan ja Konttisuon alueilla ja olisi erittäin tärkeää että tuulivoimayhtiöt pääsisivät toteuttamaan hankkeitaan. Toiminta toisi mukanaan kymmeniä työpaikkoja rakentamisessa ja huollossa. Maanomistajien saamat vuokratulot, verotulot ja kunnan saaman kiinteistöverotuotto olisi merkittävä parannus Soinin kuntatalouteen ja edellytys kuntaitsenäisyydelle.
Terve talous on edellytys kuntaitsenäisyydelle
Soinin kunnan keskeisenä päämääränä on ollut ja on edelleen kunnan talouden pitäminen kunnossa. Terve talous mahdollistaa sekä varautumisen joskus yllättäviinkin menoihin että toisaalta järkevien investointien tekemisen. Taloudellisesti vakavarainen kunta luo parhaat mahdollisuudet yrittämiselle ja hyvä talous turvaa kuntaitsenäisyyden jatkossakin.
Kuntamme talous oli alijäämäinen vielä vuonna 2013 mutta vuonna 2014 ylijäämää oli 270.758,93 euroa ja 2015 ylijäämää 585.004,77 euroa.
Kunnan lainamäärä on pienentynyt lähes miljoonalla vuodesta 2013 ja on nyt 9.17 milj. eli 4027€/asukas. Lainamäärää on kuitenkin edelleen saatava pienemmäksi.
Toimintakate (menojen ja tulojen erotus) aleni edellisvuodesta n. 100.000 €, mitä voidaan pitää hyvänä kehityksenä vaikka toimintatuotot samalla alenivat.
Kunnossa olevan talouden lisäksi kunnassamme on tehty seuraavia kehitystä turvaavia päätöksiä:
Sote ratkaisu turvaa perusturvan lähipalvelut 2017 ja kuntaitsenäisyyden jatkossa
Merkittävä päätös on koko perusturvan siirtäminen perustettavan yhteisyrityksen hoidettavaksi vuoden 2017 alusta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto käynnistyy Kuusiolinna Oy:n toimesta vuoden 2016 alusta Alavuden, Ähtärin ja Kuortaneen osalta ja Soini liittyy mukaan seuraavana vuonna. Yhteisyrityksellä turvataan Soinin lähipalvelut laajentuvine erikoislääkäreiden vastaanottopalveluineen. Säilytetään työpaikat ja päätösvalta ja taataan maltillinen kustannuskehitys perusturvan osalta tulevaisuudessa.
Samalla perusturvaratkaisu turvasi Soinin kuntaitsenäisyyden. Valtiovarainministeriö määräsi erityisen kuntajakoselvityksen jossa Soini ei ole mukana.
Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-aluetta ollaan purkamassa
Hallinnollisesti monimutkainen ja raskas yhteistoiminta-alue, jossa yksittäisellä kunnalla ei ole ollut omaa päätösvaltaa, purkautuu 31.12.2016. Yhteislautakunnat tuottavat vielä vuonna 2016 palvelut tilaaja-tuottajamallilla. Palkanlaskennan, kirjanpidon ja ict-palvelujen tuottaminen Järvinet Oy toimesta sekä elinkeinopalvelujen tuottaminen Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelun kautta jatkuu sekä yhteistyö maataloustoimessa ja ympäristöasioissa uuden mallin pohjalta.
Tuulivoimatuotanto tuo elinvoimaa
Myönteisenä voidaan pitää sitä, että tuulivoimahankkeet ovat edenneet ja maakunta-kaava mahdollistaa tuulivoimarakentamisen. Tulopohjan vahvistaminen on jatkossa tärkeää ja esim. tuulivoiman mukanaan tuomat tulot olisivat talouden kannalta ensiarvoisen tärkeitä.
Tuleva Äänekosken biotuotetehdas luo mahdollisuuksia alueelle
Metsä-Group Oy on perustanut 5.2 .2016 Alajärven, Kuortaneen, Lehtimäen ja Soinin puunhankinta-alueen alueellisen terminaalin tien 7140 varteen Soiniin. Terminaalista kuljetetaan puuta ko.tien kautta Äänekoskelle vuosittain n. 200.000 m3. Tämä tarkoittaa noin 8000 ajokertaa lisää terminaalin takia. Lisäksi tulevat muiden puunhankintayhtiöiden kuljetukset biotuotetehtaalle. Terminaali ei ollut tiedossa kun tiemäärärahoja jaettiin!
Tieyhteydet paranevat
Kuntaa yhdistää Etelä-Suomeen ja Äänekoskelle kapea ja huonokuntoinen yhdystie 7140. Naapurikunnan Karstulan vastaava tieyhteys etelään on seututie 58. Tieluokituksen ero on merkittävä!
Meneillään on työ liikenneyhteyksien parantamiseksi. Erityisesti eteläisen pääväylän tie- ja hoitoluokan nosto on ollut esillä niin tiepiirin kuin Ely:n kanssa käydyissä keskusteluissa. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä kuntalaisille, matkailijoille ja erityisesti kuljetusalan yritystoiminnalle jota Soinissa on niin ikään runsaasti.
Myönteistä on että Karstulantien päällystetään Keski-Suomen rajalle ja tien 7140 peruskorjaus selviää toukokuun puolivälissä
Biotalousasiat nostettu esille
Kunnassamme on vireää elinkeinotoimintaa jota tukee panostaminen vihreään energiaan; biotalouteen ja tuulivoimaan sekä näitä toimialoja tukevaan yritystoimintaan.
Biotalouden osalta on pidetty tilaisuuksia verkostoitumisen edistämiseksi ja metsäbio-talouden sekä agrobiotalouden yritystoiminnan edistämiseksi.
Soinin kunta arvostaa omaa yritystoimintaansa jota suhteutettuna väkilukuun on runsaslukuisesti.
Meillä Soinissa ollaan aktiivisia, eteenpäin katsovia ja mahdollisuuksia hyödyntäviä. Kehittämismyönteisessä ilmapiirissä pystymme käymään tuloksekkaasti kohti tulevien vuosien haasteita! Haluamme olla elinkeinojen edistäjä, verkostojen solmukohta ja hyvinvoinnin tuottaja. Erityinen ilonaihe ovat aktiiviset kylät ja kunnassamme toimivat yhdistykset .
Kunnallamme on vahva identiteetti ja keskusteleva kulttuuri. Soinissa on päätöksen-teko ollut sujuvaa ja asioissa on päästy järkeviin ratkaisuihin. Soinin kunnan strategia perustuu joustavuuteen.
Tärkeää on että huolehditaan kuntalaisten hyvinvoinnista, viihtyisyydestä ja tehdään kunnasta hyvä paikka asua ja yrittää.”
Stefan Sundberg
kunnanjohtaja
