YK:n julistama kansainvälinen Maailman runouden päivä, World Poetry Day, on ensi sunnuntaina 21. maaliskuuta.
– Runous on yksi puhtaimmista kielellisen vapauden ilmentymistä. Se on kansojen identiteetin ainesosa ja ilmentää kulttuurin luomisenergiaa, sillä se pystyy uusiutumaan jatkuvasti, toteaa Irina Bokova, UNESCO:n pääjohtaja.
UNESCO painottaa julistuksessaan runouden päivästä, että päivän myötä halutaan tukea kielellistä monimuotoisuutta runoilmaisun kautta ja antaa uhanalaisille kielille mahdollisuuden tulla kuulluksi yhteisöissään.
Maailman runouden päivän kunniaksi Järviseutu-lehti julkaisee lehteen lähetettyjä runoja.
Herkkyyttä tarvitaan
Mietin joskus miten
herkät ihmiset selviävät
tässä maailmassa.
Ja miten itse pärjäilen.
Elämä on toisinaan
hyvin haavoittuvaa.
Se antaa myös syvällisiä
luovuuden aikoja.
Jeesuksen seurassa
selviämme parhaiten.
Kaikki tilanteet johtavat
meitä kotiin.
– Anne Pesonen
Maaliskuu
Aurinko paistaa heleästi, taivaanrannalta.
Aurinko sulattaa lumet vedeksi ja lumikinokset hupenevat.
Kelkka luistaa, jäätikköä liukasta on.
Varovasti pitää liikkua, ettei kaadu.
Hiihdellä on mukava, kun lunta on paljon.
Ladut odottaa hiihtäjää.
Kevät on tulossa, aurinko paistaa, välillä pakastaa vähän, sitten tuiskuaa.
Kevättä odottaen, kesää tulevaksi.
Suomen luonto kaunis, jokaisena vuodenaikana.
Kiittäkäämme tästäkin talvesta Taivaallista Isäämme!
– Raija Helena
Lapsuuden muistoja
Minun lapsuuskotini piha oli ja suuri ja turvallinen niin. Sai siinä päivisin juosta itsensä uuvuksiin.
Kesän ihanat poutapilvet siellä taivaalla souteli ain. Muistan tuomen kukkien tuoksun, punamarjat pihlajain.
Oli keinu, se somasti kiikkui oksalla pihlajan. Siellä pääskyset pesän laittoi alle räystään suojaisan.
Puitten kottaraispöntöt täyttyi aina keväisin uudestaan, kun kaukaa kotiin palas joka kesäiset asukkaat.
Oli pitkät niityt ja pellot, ne ympäröi kotiain. On lapsuuskodin piha paikka muistojen ihanain!
Siellä koivikkometsä niin norja reunusti maisemaa. Ei mistään löytää voisi paikkaa kauniimpaa!
Isä, äiti, nuoria silloin, he lapsiaan hoivasivat ja pelloistaan hankkivat leivän, jota lapsilleen tarjosivat.
Heillä työtä paljon riitti eikä vapaita ollenkaan. Sitten koitti uusi aika - lapset lähtivät maailmaan.
Nuo lapsuudenaikaiset muistot säilyy mielessä ainiaan. Eivät voita kaupungin puistot niitä koskaan loistollaan!
– Lauha Orava
Siunaava säde
Istun työpöytäni ääressä.
Minulla on edessäni
kaksi korttia,
jotka odottaa kirjoittajaa.
Kortti ystävälle,
joka täyttää pyöreitä.
Kiitän häntä muistoista.
Surukorttia kirjoittaessani
mietin: annatko,
Taivaan Isä,
jonkin siunaavan säteen
ystävälleni surukotiin?
Kyllähän sinä annat!
Kiitos siitä.
– Anne Pesonen
Sairaalassa
Sairaalassa usein aamulla
jännität lääkärin kiertoa.
Mitä tänään saat kuulla?
Millaisia vastauksia sinulle
tulee tärkeistä kokeista?
Vai saatko kuulla lääkäriltä:
”Tänään saat lähteä kotiin.”
Ylilääkärimme Jeesus
käy luonasi päivittäin.
Saat jatkaa matkaa
Korkeimman suojassa.
– Anne Pesonen
Pumpulissa
Me ihmiset kannamme
mukanamme
monenlaisia huolia.
Niitä ei olisi pakollista
edes pitää mielessä.
Ystäväni sanoi hiljattain:
”Olen saanut elää
viime ajat pumpulissa.
Minulla on ollut hyvä olla.
Olen kokenut, että Jeesus
on minua lähellä.
Hän on kaikessa Vapahtajani.”
– Anne Pesonen
TEKSTI: SARI HEINILÄ