Leila Kankkonen kertoo, että hän pyysi eräänä päivänä taivaan isältä hyvää miestä itselleen väsyttyään yksin hoitamaan omakotitalon puutarhaa. Hän totesi, että ilmeisesti hän sai vastauksen itseään parisen vuotta vanhemman Jukka Ala-Marttilan muodossa.