Kirjoitin Järviseudussa 8.11.2023 ”Metsiemme hoito heikkenee ja millä päästöjä sitten niellään?” Aarno Ahosniemi, Jyri Häkämies ja Atte Jääskeläinen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 27.11.2023 ”Monimuotoinen luonto on vahvan talouden perusta”. He eivät maininneet kertaakaan sanaa ”maaseutu”. Ihmettelen!
Maaseudun rooli vihreässä siirtymässä on tunnustettava ja alettava toimia sen mukaisesti. Maaseutu, toisin kuin kaupungit, on vihreän siirtymän pohja ja perusta. Maaseutu väestöineen ja toimineen luo neljä keskeistä tekijää vihreän siirtymän toteutumisille.
Maaseutu ja vain maaseutu (1.) tarjoaa tilaa vihreän siirtymän perustaksi ja pohjaksi luontoa ja luontokohteita. Maaseutu tuottaa raaka-aineita - raakapuuta, viljaa, lihaa, maitoa, juureksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja (2.).
Maaseutu on keskeinen ilmastonmuutoksen torjuja metsän hiilinielun ansiosta tuottaen itse vain vähän päästöjä (3.). Maaseutu tarjoaa tilaa ihmisten harrastuksille, rentoutumiselle tai toimettomuudellekin ja jokamiehen oikeuteen perustuen riippumatta onko kaupungista vai maaseudulta (4.).
Havahduin, kun viime vuonna saimme 15 euroa kuitupuukuutiometristä ja kahden kuutiometrin hinnalla kolme olutta ravintolassa. Samana vuonna Suomen kolme suurinta metsäyhtiötä eli kuitupuun ostajaa teki noin viisi miljardia euroa voittoa. Tilanne on sama kuin siirtomaavaltioiden aikaan. Siirtomaat ryöstivät alusmaitaan, veivät raaka-aineet ilmaiseksi, vieläpä orjuuttivat alusmaiden kansalaisia.
Metsänomistajia ei orjuuteta nyky-Suomessa, mutta raakapuumyynnin suurimman osan eli kuitupuun hinta ei ole oikeassa suhteessa sen arvoon. Tosin kuluvan vuoden aikana on tapahtunut kuitupuun hinnan osalta muutosta parempaan; nimellishinta on parantunut, mutta reaalihinta säilyy lähes muuttumattomana inflaation vuoksi.
Maaseudun väestön ja sen pääosan eli metsänomistajien tulisi vähitellen saada kunnon hinta myös kuitupuusta. Lisäksi tulisi saada korvausta hiilinielujen tuottamisestaan eli ilmastonmuutoksen torjumisestaan ja tukea ja jopa korvausta luontokohteistaan niiden käyttäjiltä, vaikkakin Suomessa on jokamiehen oikeus kulkea luonnossa ja metsissä.
Luotaisiin kestävä perusta eli elinvoimainen maaseutu synnyttämään ja edistämään nykyajan päämäärän ”vihreän siirtymän” ja elinvoimaisen luonnon toteuttamista. Vastakkainasettelu ”maaseutu vs. kaupungit” hälvenisi. Maaseudun kuihtuminen pysähtyisi, se alkaisi elpyä ja syntyisi uutta yhteisöllisyyttä.
Tukea ja perusteita asialle löytyy myös kahdelta taholta; YK ja EU korostavat vihreän siirtymän välttämättömyyttä, jopa pakollisuutta. On myös herättävä maapallon ilmastonmuutosta ja kuivuuden leviämistä koskevaan, vuoteen 2099 ulottuvan ennusteen sanomaan: maapallo kuivuu ja ruskettuu, mutta kuivuus ei ennusteen mukaan leviä Suomeen ja muihin Pohjois-maihin asti, vaan ne pysyvät vihreän vyöhykkeen alueena.
Ilmiö saattaa synnyttää myös muita seurausvaikutuksia, kuten kansainvaellusta suuntana pohjoinen. Alkaako kuihtuva väestönkasvumme muuttua päinvastaiseksi aikanaan?
Ottaen huomioon edellä todetut seikat eli mahdollisuudet, tuet ja uhkat Suomi voisi edetä asteittain ja tehdä maastamme kestävän elämäntavan ja vihreän siirtymän mallimaan maailmalle!
Jussi Sauna-aho