Metsää puilta - suomalaisten eläinten elämää on alajärveläisen Marianne Mela-Vainion kuvataiteen näyttely Alajärvellä Aallon kirjastotalossa marraskuussa.
Näyttely koostuu vuosina 2020-2021 maalatuista tauluista. Mela-Vainion taiteen tekemistä voi seurata Instagramissa @mmvtaide.
– Oppia olen hakenut kansalaisopiston kursseilta ja itse opiskellen alan kirjallisuudesta ja muista kanavista. Välillä on ollut taukoja, kun aika ei vain ole riittänyt, mutta nykyisin maalaan säännöllisesti, Mela-Vainio kertoo.
Viime aikoina hän on työskennellyt lähinnä öljyväreillä.
– Maalaamista olen harrastanut koko aikuisikäni. Kuluvan vuoden teemanani ovat luonnon eläimet ja niiden asuinsijat. Luonto ja sen äärelle pysähtyminen. Kauniit värit, muodot ja metsä. Suomalainen luonto, jossa olen liikkunut paljon jo ennen korona-aikaa. Suomalaisten eläinten monimuotoisuus ja niiden ihmeellinen maailma.
Mela-Vainio sanoo, että maalaamisessa sykähdyttävintä on alkupiste.
– Valkoinen kangas ja se tunne, kun ideat lähtevät liikkeelle. Vain sinä olet omat rajasi. Maalatessa voin myös keskittyä täysin vain siihen mitä teen, kaikki muu on toisarvoista. Teen kuvia, joilla koen itselleni olevan merkitystä. Toivon, että myös joku muu saa elämyksiä ja vaikka inspiraatioita omaan kuvalliseen työskentelyynsä.
Hän sanoo, että hänelle itselleen myös toisten tekemä taide antaa voimaa omaan taiteeseen.
– Tutkinkin yleensä tarkoin eri tekniikoita ja pyrin ottamaan niistä myös oppia omaan tekemiseeni.
Taiteen tekeminen antaa hänelle paljon.
– Palkitsevinta on lopullisen maalauksen harmonia, kun viimeinenkin pala loksahtaa kohdalleen ja voit nähdä, kuinka kaikki valkoinen on väistynyt.
Hän toteaa yhä hakevansa ominta maalaustyyliään.
– Kun maalaa paljon, työskentelyssä säilyy herkkyys nähdä, mitä työltään haluaa. Joskus jonkun taulun tekeminen vaatii ponnisteluja, eikä lopputulos miellytä omaa silmää. Johonkin tauluun voin palata vielä aikojen kuluttuakin viimeistelläkseni sitä. Jonkun teoksen kohdalla lopullinen maalaus voi syntyä tunneissa ja siitä voi tulla suosikkimaalaus.
Hän sanoo, että omat suosikit eivät aina ole varmastikaan samoja kuin yleisön.
– Kun tietää taulun prosessin, arvostaa lopputulosta. Yleensä valokuvaan taulun valmistumisen vaiheet. Koko prosessi valkoisesta kankaasta valmiiseen tauluun on mukava nähdä kokonaisuutena. Lopputulos on tietenkin se, mikä katsojaa kiinnostaa eniten.
