Suviseurat tulevat tänä kesänä lähelle, kun tapahtuma järjestetään Kauhavalla. Kotimaakuntaan palaava tapahtuma on palauttanut erityisellä tavalla mieleen kesän 1996, silloin Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen SRK:n suviseurat järjestettiin Alajärvellä kesä-heinäkuun vaihteessa.
Juhlapaikkana oli Puolustusvoimien omistuksessa tuolloin ollut Menkijärven lentokenttä.
Sitä ennen Suviseurat oli järjestetty Alajärvellä vain kerran, vuonna 1970.
Vieraita Menkijärven lentokentällä järjestetyssä suurtapahtumassa kävi lähes 70 000. Osallistujia oli paljon ulkomailtakin, siitä kertoivat kymmenen eri valtion liput seurakentällä.
Sää seurojen aikana oli lämmin ja pääasiassa aurinkoinen.
– Järjestäjät olisivat toivoneet pieniä sadekuuroja pölyn sitomiseen, toteaa vuoden 1996 suviseurajulkaisun toimittaja Pauli Niemelä kirjan alkukatsauksessa.
Seurojen järjestelyvastuussa olivat Alajärven rauhayhdistys ja 11 muuta maakunnan rauhanyhdistystä. Alajärven Suviseurat olivat myös SRK:n 90-vuotisjuhlaseurat.
Tapahtuman hirsisessä juhlaportissa oli teksti Tule ja katso. Portin, seuramerkin ja logon oli suunnitellut alajärveläinen taiteilija Rakel Pylvänäinen.
Seurakentän keskellä kohosi valtava valkoinen teltta, jonka suojiin mahtui kerralla 6 000 ihmistä. Siellä lauantaina järjestetty ehtoollinen kesti tunteja. Ehtoollisella kävi 17 000 ihmistä ja sen jakamisesta vastasi 48 pappia.
Myöhemmin samana iltana tuhannet nuoret kokoontuivat nuorteniltaan seurateltan liepeille.
Lentokenttä ei riittänyt
Rakennelmien pystyttäminen alkoi Menkijärvellä rytinällä noin kuukautta ennen h-hetkeä, toukokuun 1996 lopulla, ja jatkui juhannukseen asti.
Ennen kuin siihen pisteeseen oli päästy, töitä oli tehty pitkään. Esimerkiksi seurapaikka piti varmistaa vuosia etukäteen.
Lentokenttä ei ollut tarpeeksi suuri, joten lisätilan saamiseksi järjestäjät kääntyivät maanviljelijöiden puoleen ja tekivät heidän kanssaan vuokrasopimuksia.
Juhlakenttä oli pohjavesialueella. Jätehuollolta ja puhtaanapidolta vaadittiin tavallistakin tarkempia toimia.
– Vedensaanti ja jätehuolto piti saada riittävän hyvään kuntoon, ettei pohjavesiin vain olisi päässyt mitään saastuttavaa, muistelee päätoimikunnan puheenjohtajana toiminut alajärveläinen Raimo Hosionaho.
Toimittaja Martti Niemi kertoi valmisteluista Ilkassa 31.3.1996: "Pesuvesiä varten seura-alueelle ripoteltiin 600–800-litraisia keräilysäiliöitä 50-70 kappaletta. Lisäksi harmaavesiä pumpattiin pohjavesialueen ulkopuolelle noin 500 kuutiota. Puhdas vesi juoksee Lappavesi Oy:ltä ja suihkupalvelut järjestää Suomen Suihkutus Oy. Seuraväen käyttöön tulee satakunta suihkua. Lämmin vesi kuumennetaan pääosin paikalle tuotavan lämpökeskuksen avulla."
Raimo Hosionahon mukaan vesinäytteet otettiin ennen suviseuroja ja niiden jälkeen, todennäköisesti vedenlaatua seurattiin myös tapahtuman aikana.
– Se minulla on varma muistitieto, että vesinäyte oli seurojen jälkeen puhtaampi kuin seuroja ennen.
Käyttöveden saamiseksi vesiyhtiö veti vedenottamosta lisäputken seura-alueelle.
Tiestöäkin piti rakentaa
Lentokentän toinen pää oli taimettunut. Raimo Hosionahon mieleen on jäänyt, että taimien nykiminen pois oli kova työ.
Muun muassa myymälät, kioskit, grillit, posti ja pankki rakennettiin Menkijärven lentokentälle tyhjästä. Ensiapuasema ja toimistot koottiin tilaelementeistä.
Lisäksi rakennettiin keittokatos ja tarjoilukatos, jotka olivat yli sata metriä pitkiä. Myös tiestöä siltoineen piti rakentaa.
– Yksi yhdystie tehtiin kentän päästä peltoalueelle. Se oli jalanliikkumista varten.
Rakennustöitä seura-alueella johtivat Reijo Lehtola ja Jorma Lamminmäki.
– Meillä oli vastuualueet ja niillä vastuuhenkilöt. Joka sektori oli iskussa, kun tilanne sitten tuli päälle, Hosionaho muistelee.
Juhlien valmistelusta vastanneeseen organisaatioon kuului 13 toimikuntaa.
Yksi tärkeimmistä vastuualueista oli ruokahuolto, sillä syöjiä oli valtava määrä.
"Pääruokina kauhotaan lautasille liha-, herne- ja kirjolohikeittoa. Yksistään niitä varten hankitaan tarveaineita noin 45 000 kiloa. Sapuskan riittävyydestä huolehtii huolto-osaston päällikkönä Jaakko Isotalo." (Ilkka, 31.3.1996).
Rieskoja keittolaan oli varattu 65 000 kappaletta, sämpylöitä 48 000. Kahvinisuja oli tilattu 85 000 kappaletta.
Myös liikennejärjestelyt vaativat suunnittelua ja ohjaajia paikanpäälle.
Liikennetukosten välttämiseksi esimerkiksi Kokkolasta tulevia autoilijoita oli neuvottu ajamaan Lapualle ja Haimarin–Lakaluoman-tien kautta Menkijärvelle.
– Valtio kunnosti sen hyvään kuntoon seuroja varten, Hosionaho sanoo.
Hän muistaa, että päiväkävijöitä kuskattiin linja-autolla Menkijärven kylältä kentälle. Niin säästettiin parkkipaikkoja ja vähennettiin liikennettä seura-aluetta halkovalla maantiellä.
Jännitys selkärangassa
Järjestelyt sujuivat hyvin ja suurtapahtuma onnistui mainiosti kaikilla mittareilla mitattuna.
Vastuuhenkilöillä riitti kuitenkin jännitettävää.
– Olihan se paineista aikaa. Pienoinen jännitys ja pelko oli selkärangassa koko ajan, vaikka kaikki lähti alusta alkaen hyvin menemään, Hosionaho muistelee.
Suviseurat huipentuivat kesäkuun viimeiseen viikonloppuun. Suurimmillaan väkimäärä oli sunnuntaina puolilta päivin, jolloin Menkijärven lentokentän ja sen lähimaastossa oli yhtä aikaa noin 65 000 ihmistä.
Tänä kesänä Kauhavalla
Pääosa Menkijärven seuraväestä lähti kotimatkalle maanantaina. Järviseutu (1.7.1996) kertoi, että vuoden 1997 suviseurakaupunkiin Rovaniemelle matkasi Alajärveltä 18 rekkakuormaa tavaraa, jotka oli talkoovoimin purettu Menkijärven lentokentän seura-alueelta.
Tänä vuonna Suviseurat järjestetään Kauhavan lentokentällä 30.6.–3.7.2023. Järjestelyissä on mukana myös paljon järviseutulaisia.
– Jos terveys antaa myöten, niin ilman muuta mennään, sanoo 85-vuotias Raimo Hosionaho.
Hän on käynyt Suviseuroissa 1960-luvulta alkaen ja oli vastuutehtävissä myös Alajärvellä vuonna 1970 järjestetyissä suviseuroissa.
Kysymykseen, voisiko Alajärvi järjestää suviseurat vielä joskus uudestaan, Hosionaholla on selvä näkemys.
– Vaikeata se olisi. Tapahtuma vaatii niin ison tilan, vähintään 200 hehtaaria.
SRK päätti vuonna 2015, että Suviseurat siirretään pelloilta paremmin kantaville kentille. Aiemmin samana vuonna tapahtuma oli järjestetty Vaasassa ja kiusana olivat rankkasateet.
Sittemmin seura-alueiksi ovat valikoituneet pienehköt lentokentät, kuten Kauhava, Loppi ja Pudasjärvi.
Hosionaho pitää ratkaisua hyvänä, sillä tarpeeksi ison paikan löytäminen on vaikeata ja kaiken rakentaminen joka kerta alusta asti hyvin työlästä.
– Ja peltoseuroissa ollaan sään armoilla. Jos huonosti käy, suviseuroista tulee saviseurat.
