Hei, sinä eduskuntavaaliehdokas! Tiedätkö, millainen on oikea metsä? Emme tarkoita nyt sitä perikunnan talousmetsää, missä puut muodostavat suoria rivejä. Kuljemme vihreän portin tuolle puolen, jossa puukaverit toivottavat tervetulleeksi.
Avaa silmäsi, katsele hitaasti ympärillesi ja keskity. Montako puulajia näet yhdellä vilkaisulla, tusinan vai enemmän? Huomaatko puiden eri-ikäisyyden? Toiset ovat kasvaneet jo Venäjän vallan aikaan tai kauemminkin. Sen kilpikaarna on kuin miehen kämmen. Eikö olisikin hienoa, jos saisimme halata samoja puuyksilöitä kuin Gallen-Kallela tai Sibelius?
Silmäile metsän kerroksellisuutta, miten monta kerrosta löytyy? Näkyykö maapuita tai muita eri vaiheessa olevia lahopuita? Lahopuun merkitys metsäekosysteemille on valtava, siitä riippuvaisia eliöitä on noin 5 000. Puillekin tulisi turvata arvokas vanhuus ja kuolema.
Jalka painuu joustavan pehmeään ja paksuun sammalikkoon. Kulku on hiljaista ja äänetöntä. Monenkirjava sammalpeite vuoraa näkymättömiin kivenlohkareet, kauan sitten kaatuneet rungot, lähteikön ja pienen puron, josta vaimea solina kuuluu. Veden ympärillä on oma mikroilmasto ja eliömaailma. Aisti, haistele, kuuntele. Tunnistatko linnut äänestä tai näetkö eläinten jälkiä? Huomaatko muuta kasvillisuutta? Lajikirjo voi yllättää runsaudellaan pienellä alalla.
Mistä löydät luonnontilaisen metsän? Näitä postimerkin kokoisia alueita on vaikea löytää, vaikka Suomi mielletään metsämaaksi. Metsä on verkostomainen ekosysteemi. Se on kuin palapeli, jossa yhden palan poistamisella voi olla arvaamattomia seurauksia.
Metsässä kulkemisen pitäisi olla kiireetön tapahtuma. Tarvitsemme säännöllisesti luontoaltistusta voidaksemme hyvin. On mielenkiintoista, että Suomessa voi havaita liito-oravia erityisesti kaupunkimetsissä. Jopa suurpedot uskaltautuvat taajamametsiin, koska ne etsivät helppoa ravintoa.
Nykyisin tehotuotanto ulottuu jo metsiin vaatien tuottoa ihmisiässä. Hiili vapautuu keskimäärin viidessä vuodessa pikakasvatetuista puutuotteista. Hiilen tulisi säilyä yhtä pitkään tuotteissa kuin luonnonvaraisessa puussa. Suomalaisella metsäosaamisella jatkuvassa kasvatuksessa saadaan sama tulos kuin puupeltoja niittämällä. Monimuotoiset ja luonnolliset metsät ovat kullan arvoisia. Tehdään vain harkittuja metsänhoitotoimenpiteitä, ettei hakkuiden määrä ylitä kasvua. Ehkäistään luontokato – tehdään luontoteko.
Puu on uusiutuva luonnonvara, mutta kaadetun metsän paluu kestää. Nyt avohakattu metsä on vasta vuonna 2123 Metsä. Jätetään avohakkuut jo unholaan. Seuraavalla hallituskaudella toivomme, että metsien suojeluarvo tunnistetaan, hakkuut pidetään maltillisella tasolla ja talousmetsissäkin suositaan monimuotoisuutta säilyttäviä menetelmiä.
Luonnon puolesta –
Suomen luonnonsuojeluliitto
Pohjanmaan piiri ry
Heli Hämäläinen, pj.
Marjo Lehtisalo, tj.