Keväällä tapahtuu monenlaista, varsinkin luonnossa. Mutta varma kevään merkki on myös se, että erilaisten pallopelien mestaruustaistot pelataan näin kevään kynnyksellä.
Jokainen penkkiurheilija jännittää oman suosikkijoukkueensa puolesta, toivoen tietysti sen menestyvän, aina finaaleihin tai jopa mestaruuteen saakka. Mielenkiinto säilyy korkealla niin kauan kun omalla suosikkijoukkueella on toivoa menestyä. Vanha sanontahan kertoo, että voittaminen on keskimäärin paljon mukavampaa kuin häviö. Voittajan puolella on mukava olla, mestarin seurassa on hyvä olla!
Urheilu on kuitenkin vain urheilua, jota on toki mukava seurata. Oma urheilutausta tai kotipaikka määrää aika useasti mitä joukkuetta kannatamme, minkä värejä kannamme.
Mutta urheilu on vain urheilua, elämän pelissä on sen sijaan panoksena paljon enemmän.
Kukapa ei haluaisi elämäänsä kaikkea hyvää, kuka ei haluaisi elämän pelissäkin olla voittajan puolella, mestarin seurassa. Raamatussa puhutaan Mestarista, Jeesuksesta, joiden seuraan meitä kutsutaan joka päivä, Jeesukselle kelpaavat kaikki, hänen seurassaan meillä on tulevaisuus ja toivo.
Mestarin seurassa on hyvä olla. Hän antaa meille elämän suunnan ja päämäärän, hän kantaa matkan melskeissä ja vaivoissa, Hän vie perille.
Olen viime aikoina saanut ystäväni kanssa laulaa Marjo Kotirannan säveltämää ja Lina Sandell:in sanoittamaa puhuttelevaa laulua Rohkenetko. Siinä lauletaan seuraavasti: "Rohkenetko Herran seuraan, usein houkutellaan näin. Hiljaisella laulullani, tänään kysyn toisin päin. Rohkenetko kieltää kutsun, väistää taivaan kuninkaan, kun Hän kutsuu juuri sinut kanssaan aina olemaan."
Mestari kutsuu seuraansa, jossa on hyvä olla, voittajan puolella.