Metsien merkitys tähän asti on ollut Suomelle taloudellinen. Metsänomistajat ovat saaneet raakapuun myynnistä tuloja ja aikaisemmin myös työtuloja metsätöistä. Sahat ovat saaneet työtuloja sahatessaan tukkipuun laudaksi, lankuksi ja parruksi sekä myyntituloja niiden myynnistä rakennussektorille.
Raakapuun kemiallista jalostamista suorittavat metsäyritykset ovat saaneet työtuloja jalostaessaan pinotavaran selluloosaksi, paperiksi ja kartongiksi sekä vähitellen myös ligniinin uusiksi tuotteiksi sekä myyntituloja näiden myynnistä asiakkailleen. Hakettajat saavat työ- ja myyntituloja muuttaessaan metsätähteet ja risut hakkeeksi energialaitoksille ja maanpeitealustaksi puutarhoille ja leikkipaikoille ja poluille.
Metsiemme vuotuinen kasvu on Metsäkeskuksen selvitysten mukaan noin 100 miljoonaa kuutiometriä. Vuotuiset hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Suomessa metsäyhtiöt sanelevat raakapuun hinnat. Metsänomistajat myyvät raakapuun tukkipuuna, pinotavarana ja myös energiapuuna.
Raakapuuta ostavat yritykset ovat määrittäneet tukkipuun hinnan korkeimmaksi, ja pinotavaran hinnan noin 1/3:aan tukkipuun hinnasta, vaikka pinotavarasta tehdään kallisarvoisempia tuotteita kuin tukkipuusta. Metsänomistajista osa on siirtynyt ja osa siirtynee kaupunkeihin vieden mukanaan metsän myynnin verotulot maalta kaupunkeihin sekä irtaantuvat metsästä ja metsänhoidosta.
Ilmastonmuutos jatkunee maailmalaajuisesti kuluvan vuosisadan lopun eli noin vuoden 2100 tienoille. Siihen mennessä teollisuuden, liikenteen ja muiden toimintojen käyttämä fossiilinen energia, joka synnyttää ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, saataneen korvattua fossiilittomalla energialla.
Ilmastonmuutos ilmenee pohjoisilla alueilla, kuten Suomessa kesien pidentymisenä ja lämpenemisenä ja talvien lyhentymisenä ja lauhtumisena. Sään ääri-ilmiöt, kuten kuumuus ja kuivuus sekä rankkasateet ovat lieviä maamme leveyspiirillä. Maanpinnan tasaisuus estää suurtulvien syntymistä. Myönteisenä lisätekijänä on se, että metsä eli puut kasvaessaan imevät juuristollaan maaperästä hiilidioksidia puunkasvuun. Toisin sanoen Metsän omistajille on alettava maksaa nykyistä korkeampaa hintaa raakapuusta, korvausta metsän synnyttämistä hiilinieluista ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä luonnon monimuotoisuutta tukevista metsänhoitotavoista. Metsänomistajien etujärjestöineen tulee alkaa hinnoitella raakapuuta metsäyritysten sijasta.
Metsällä on tärkeä rooli myös luontomme monimuotoisuuden vaalimisessa puuston ja muiden kasvien sekä metsän eläimien ansiosta. Metsissämme on noin 20 000 kasvi- ja eläinlajia.
Maamme metsäsektorilla tarvitaan muutoksia. Raakapuun hinnalla on ollut keskeinen vaikutus maaseudun väestön toimeentuloon, muttei enää. Metsän omistajille on alettava maksaa nykyistä korkeampaa hintaa raakapuusta, korvausta metsän synnyttämistä hiilinieluista ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä luonnon monimuotoisuutta tukevista metsänhoitotavoista. Metsänomistajien etujärjestöineen tulee alkaa hinnoitella raakapuuta metsäyritysten sijasta.
Kuitupuun hinta tulee korottaa lähemmäksi tukkipuun hintaa. Tukkipuusta on tarpeen jalostaa rakennusmateriaalia myös monikerroksisten puutalojen rakentamiseksi Ruotsin tapaan. Metsänomistajilta kerättävät verot tulee ohjata metsän sijaintikuntaan omistajan asuinpaikan sijasta.
Metsäsektorin muista tarpeellisista kehittämistoimista mainitsemme vain pari seikkaa: Metsänhoitoa ja -kasvatusta koskevaa koulutusta tulee kehittää mm. lisäämällä peruskouluihin metsänhoitoa ja metsän merkitystä koskeva oppikurssi.
Metsäsektorilla on jatkettava kestävän kehityksen periaatteen soveltamista, yhteistyötä metsänomistajien, metsäyritysten ja alan tutkimuslaitosten kesken sekä tutkimusta ja uusien ideoiden kehittämistä.
Kirjoittajat ovat Vantaalla asuvia ja Soinissa metsäyhtymän osakkaina metsänhoitoon osallistuvia.