Kolumni: 40 vuotta toimittajana

Kesäkuun alussa neljä vuosikymmentä sitten astelin kesätoimittajana sanomalehti Keskisuomalaisen toimitukseen Jyväskylässä. Paikallislehtityötä olin toki seurannut läheltä jo sitä ennen, mutta maakuntalehden toimitus oli jotakin uutta. Oli tietokoneet jo silloin, oli kuvalabra ja sivuntaitto mehiläisvahalla sekä painotalo. Iltavuoron jälkeen puolenyön aikaan sai napata mukaansa uunituoreen lehden. Vuosi oli tuolloin 1979. Kaukaiselta tuntuu.

Mehiläisvahan ajoista on tultu kauas, mutta on jopa hämmentävää, kuinka samanlaista uutisten tekeminen edelleen on. Tekniikka on uutta, mutta keskeistä työssä on edelleen ideointi, uutisvainu, haastateltavien kohtaaminen ja ihmisten verkosto vinkkeineen ja toiveineen.

Ennen Järviseutu-lehden aikaa sain työskennellä vuosikymmenen valtakunnallisen Vesainen-järjestölehden päätoimittajana ja Vesaisten keskusliiton tiedottajana.

Tuo arvokas aika palautuu nyt mieleen, kun ensi maanantain Järjestömarkkinoilla esittäytyvät kymmenet paikalliset ja maakunnalliset järjestöt Alajärven torilla.

Järjestöt ovat vahva vaikuttajataho ihmisten ajattelussa. Järjestöissä on voimaa ja niiden myönteinen vaikutus ulottuu kaikkiin ikäluokkiin sukupolvelta toiselle, urheilusta ammatteihin ja potilasjärjestöihin. Järjestöissä tehdään upeaa työtä. Suurin elämys omista järjestövuosistani on jäänyt pysyvästi mieleen: Vesaiset varasivat kokonaisen risteilijän ja linja-autot eri puolilta Suomea saapuivat Turkuun. Laiva täyttyi lapsista ja perheistä. Järjestöt voivat tehdä todella monenmoista.

Sari Heinilä