Kolumni: Järviseuvu murrepakina: ”Holopaise Jussi yllättää”

Eletää maaliskuu loppupuolta Pekonnieme kylässä. Päivät ovat pitentyneet, Jussi saa savottasa kohta päätöksee. Reilassa alakaa olla tämä talave mehtätyöt. Pääsöö Virmaki helepomalla enne kylyvötöitä.

Helemi oli laittanu mattokankaa, iha kunno räsymattoja kuttoo. Muistaa hyvi ohojee, jonka sai piikalikkana ollessaa. Tasasi vällii, kyynärä pohojaa ja kortteli raitaa. Monnee vuotee ei oo paukuttanu kangaspuilla. Liisa ja Leena tarvihtoo äiti syliä vielä. Vällii ilimaantuvat leikkie keskeltä appuu. Kerriivät matokutteita kerälle, kunnes Mirri riehaantuu, luuloo leiki alakava. Lenni käy kansalaiskoulua, sitä silimällä pittäe aatteloo Helemi, ku rippikoulu alakaa ja juhulat pijetää. Uuvet räsymatot saahaa sitte lattialle.

Kirkolla Lauraki käy ens luokkaa. Oli nii väkitukko, tammikuussa täytti seittemä. Puustaavit oppi viije vanahana. Piti iha johtajaopettajalta saaha lupa koulu alakamisee. Millo tervatuilla suksilla, joho Jussi oli rustannu nahasta näystimet tai sitte kelekalla ilijamella viiletettii yhessä Lauri kans kilipaa kouluu. Lauri käy yläluokkaa kuuvennella. Opettajia o kuus, johtajaopettaja mukkaa lukie. Matkaa tulloo kolomise kilometriä kirkolle, jossa kouluki sijjaihtoo.

Koulu o uus, het kivestä tehty. Sova jäläkee tenavia oli joka pirtissä palijo, saahaa mahtumaa kaikki sammaa rakennuksee, nii pähkäilivät kunnaisät.

Kirkolla oli mm. uus ossuuskappa, Heimopuoti lisäks, posti, kunnatalo, ossuuskassa. Kirkko oli jo iät ajat kommeillu Pekonniemellä. Lääkäri ja neuvolapalavelut oli samassa valakosessa isokokosessa puutalossa.

Suutarille ilimaantuu melekee päivittäi monoja puolipohojatavaks. Suksitehas valamisti koivusuksia ja porkkasauvojja. Maavilijelys o arvossaa, pääelinkeino.Siitä saa elantosa iso osa kyläläisistä. Meijjäri o vilikkaassa toiminassa.Sinne viijää Holopaise maijjotki jokkaisena päivänä meijjäripukilta. Tässä piisaa työtä useimalle isännälle. Yks o Unto Talas.

Kuskia ootetaa ku kuuta taivaalle, ettei maijjot jäävy tonkkii kovilla pakkasilla. Takasi tulessaa saa kurrit ja voit, vieläpi kyyvinki kuskilta kottiipäi.

Helemi heittää sukkulaa, mite aatokset mennöö iha itellee ens viikkoo.Kahtoo alamannakkaa joka o seinällä,sellane keltane. Voi yhen kerran! Sehä o mun syntymäaika aprillipäivänä. Kahe päivä päästä.

Vuosia tulloo kolomekymmentäviis.Jussi täyttää sitte syksyllä yhe vuoje vanhempi mua.

”Mitälajia ruokaa saahaa tännää?” Jussi kyssyy, ilmaantuu sissää iso paketi kans, jota Lenni auttaa kantamisessa. Mitä ihimee kotkotuksia oot menny tekköö? Mukulat yks toisesa jäläkee kirmailoo ympärillä. Jussi toppuuttelloo ei sitä vielä aukasta ku äiti syntymäpäivä ei oo tännää. ”EIII! parkasoo yhtee äänee kaikki. Avvaa se het paikalla, ei myö saaha nukutukskaa ens yönä, jos ei tiijetä mitä se pittää sisällää”

”Hörppää ensi maittilaa nii katotaa.” Isä pyyhkäsöö suusa puhtaaks. Käy sallaisuue kimppuu. Tuotani noi Jussi rykäsöö: ”Katos äiti, kävi ossuuskaupassa viime viikolla, muisti sun syntymäpäiväs. Aatteli ostaa tarpeellista.”

Kans revästää auki, Laura siihe kerkiöö jo tavvaamaa: ”PUL-SAAT-TORI!” Väki ihmettelöö suut selekose selällää mitä se pulsaattori meinaa? Jussi kuvvailoo: ”Sinne konneesee pistetää likaset vaatteet, paasta kuumaa vettä ja puluveria. Sitte hurruuttaa iha itellee. ”Veivataa välillä näi” Vetäsöö paijja päältä ja näyttää. ”Aikasa ne pyörii ja huuhtelunki tekköö, ves vaa vaihetaa. Ei renkää äiti su ennää vääntää pyykkiä, ku käsiäski särköö.” ”Helemi syvän alakaa sykähellä, kapsahtaa Jussi kaulaa. ”En ikäpäivänä ois arvannu, että tämmöse yllätykse järijestit. Mahottoma palijo kiitoksia!”

”Umpeloiset laita tulemaa, teen oikee läskisoosi. Sitte keitetää kahavit, kuivakaakkuaki o jälellä, haippas Lauri maakellarista mehua, kato että siinä lukkoo mesmarjaa.”

Marja-Liisa Rentola

>>>>>>> Stashed changes