Kolumni: Jouluksi kotiin!

On hienoa, että joulua odotellessa ja touhutessa voi sitten aattona istahtaa alas ja ihastella aikaansaannoksiaan. Vai tulisiko joulu ilman hössötystä? Satavarmasti kyllä! Ehkä harmonian, hiljaisuuden, mietiskelyn ja olemisen filosofia on tässä ajassa jo tavoittelemisen arvoinen asia. Siis tuumasta toimeen.

Päätämme siis keskittyä läheisiimme. Lahjat, pienetkin ovat piristys, mutta 58 vuoden jälkeen avaamattomia kynttiläkoristuksia löytyy jo meikälaisenkin kaapistoista, siispä lahjat kiertoon. Läheisten lisäksi ympärillämme elää myös naapureita. Ennen vanhaan vietiin kahvipaketti tai joulurusinoita tuon tuostakin naapureiden iloksi.

Minne on kadonneet vanhat kunnon perinteet?

Entä se avaamaton, vanha kynttiläjoululahja? Joku ehkä juuri tarvitsee sinun kynttilän liekkisi loistoa tai paremminkin kohtaamista, läsnäoloa ja vuoropuhelua. Miksi ei koputettaisi naapuruston ovelle ja toivoteta hyvää joulua. Siitä voi aueta jotain uutta, yhdessäoloa ja yhteisiä keskustelun avauksia. Samalla yksinäisyys muuttuu yhteydeksi ja tästähän on kyse kodin joulussa.

Koti käsitteenä onkin laajasti ajateltuna enemmän kuin ensiksi oivallamme. Koti on aina siellä, missä ”sydän kohtaa sydämen.” Se on lämmössä, ihmisyydessä ja lähimmäisen rakkaudessa. Meillä on myös rakas kotikirkko, joka kutsuu yhteiseen joulun viettoon: kauneimmat joululaulut, lasten joulujuhla, joulukirkot useampaan otteeseen ja tunnelmallinen jouluyön kirkko.

Tervetuloa joulu ja sen ilosanoma. Tule kotiimme ja avaa sydämemme ovet ihmisten tulla kohdatuiksi. Auta yksinäistä kokemaan yhteyttä, anna lapsille rauhallinen ja turvallinen joulu! Hyvää joulua jokaiselle – tee sydämeesi kodin joulu!

Tiina Akomeah