Kolumni: Joulupakina kertoo vuojesta 1950: Mite haisoo nii ruskea pikkuleipätaikina?

Pekonnieme kylässä Holopaise talossa elettii joulualusviikkoa. Holopaise punane tupa sijaihti koivukujan päässä, mäe nyppylällä. Pihapiirii kuulu navetta, riihi, aitta ja hevostalli. Jussi Holopaine asteli tuppaa ja tommuutti lumet kengistä.

Tupa oli iso, viis ruutuikkunaa kierti talon seiniä. Pitkä pirtinpöytä oli keskellä lähellä ikkunaa. Takassa palo valakea. Helemi oli käärässy matot rullalle. Jussii: ”Hankee ne o vietävä enne kuusehakureissua.” Mukulat oli himmelitekelee kimpussa, kolome nuorinta Leena nelijä, Liisa viis ja Laura käy seittemää.

Isot poijjat oli pihatöissä. Kahetoista ikäne Lauri puuliiterissä, Lenni, joka käy kuuttatoista, oli navetassa heiniä vetämässä karijalle. Helemi hämmenti lihaperunakattilaa. Jussi ties konttuurissa oleva ruskeaa pikkuleipätaikinaa, livautti lusika taskuu. Helemi jo hoppuutti kuusta hakkoo. Oliha Jussi kahtonu jo pitki syksyä omasa valinnu. Voi, että o hyvvää taikinaa, ihaku äitimuori tekemää. Äkkiä matot lummee ja Virma hevose valijaisii.

Mukavaltaha alakaa tuntumaa tämä jouluaika. Ves valluu jo suupielistä ku Jussi aatteloo kinkkua. Iha onku lapse mieli ku hairasi ruskeaa taikinaa. Virma oottaa korvat höröllää, ku kuuloo talli ove aukasu. Het kuule lähetää heppaseni kuuse hakkuu. Oota isä! Tytöt huutaa porraspäästä: ”Ekkö muista mitä lupasit? Ottaa meijjät mukkaa kuuse hakkuu keretää myö se himmeli, ku meitä o kolome.”

”Turijustakaa kunnolla, houpikkaat jalakaa siellä o tuiskunnu melekosesti”. Kahet villahuivit sijotaa. Äiti tulloo appuu. Leena ei ossaa solomuja iha kunnolla tehä.

Reki perrää, mennä viuhutaa mäkeä alas. Tyttöjä alakaa kikattamaa. Mite haisoo nii ruskea pikkuleipätaikina? ”Ookko isä käyny konttuurissa Laura uteloo” virnistää päälle. ”Iha vissii oot, ei myö kannella äitille ku annat meilleki.” Suut makosena, mieli ilosena saavutaa mehtää. Puut valakosena lumesta. Kaunista ja hilijasta. Lunta o tupruttanu nii palijo, ettei Jussi taho muistaa, missä se katottu puu o. Ei hätä oo tämä näköne, oha mulla kolome ossaajaa, eiköhä myö yhessä löyetä....Tarina jatkuu.

>>>>>>> Stashed changes