Kolumni: Elämän kirjo kirjassa

Evijärveläisen Vieno-Maria Mäkelän kirja Muistojen kori liippaa meikäläistä läheltä, sillä se liittyy vahvasti sukuuni.

Äitini varttui samoilla tanhuvilla Kerttuanjärven rannalla. Myöhemmin siitä tuli rakas paikka myös minulle.

Tuhvan ja tummun hoteissa tuli vietettyä monta kesää 1950-luvulla. Pikkupojalle oli juhlaa päästä hevosen selkään ja ajamaan haravakonetta heinäpellolla. Talon työt tulivat tutuiksi.

Vieno-Marian kirja valmistui vuodenvaihteessa, sopivasti tekijän 83-päiväksi. Kyseessä on omakustanne.

Koronan aiheuttamista rajoitteista huolimatta menekki on ollut hyvä: ensimmäisestä painoksesta suurin osa on jo myyty. Lisäsatsi on luvassa lähiaikoina.

Mäkelän kirjassa on sivuja peräti 256. Sisältö on runsas ja monivivahteinen. Oikeastaan runollinen Muistojen kori on samalla elämäkerta, kyläkirja ja ylistyslaulu isänmaalle ja maaseudulle. Tekijä riimittelee:

”Runon kynä on

aikansa tulkki

se tuo julki

salaisuuksia monia

vieraita ja omia

joita on vaikea

ääneen lausua”

Vieno-Marian (o.s. Ylänen) juuret ovat syvällä Pohjanmaan mullassa. Esivanhemmat elivät Järviseudulla, myös Kauhavalla ja Lapualla, josta ovat hänen lämpimät lapsuus- ja nuoruusmuistonsa.

”Kaikista näistä suvuista

olen saanut juuriini voimia,

tapoja, miten ajatella, toimia.

Kaikissa näissä paikoissa

esi-isät ja -äidit ennen meitä

oman maan eteen tehneet

raskasta työtä.”

Kirjasta kiinnostuneiden kannattaa soitella Vieno-Marialle.

MARTTI NIEMI