Kolumni: Kolumni Tervetuloa 2020-luku

On aina juhlallista, kun vuosikymmen vaihtuu. Mitä tämä uusi alku, 2020-luku, tuo taas tullessaan? Itselläni on sellainen olo, että muutosvauhti on Suomessa ja ihmisten elämässä nyt kova.

Monella alalla on astuttu pikajunasta pendolinoon, yksi niistä on mediamaailma. Kehitys on hyväksi, mutta oma arvioni on, ettei tällainen kiihdytys koskaan taida mennä täysin reunoja rikkomatta.

Kierrätyksen uskon tällä vuosikymmenellä kasvavan, vahvistuvan ja löytävän yhä uusia muotoja. Se on hienoa kehitystä.

Kierrätys astui jouluna myös meidän perheen aattoiltaan, kun työkaverin lahjoittamat vuosikirjat päätyivät uusille omistajille syntymävuosien tarkkuudella. Siitäpä alkoikin muistia virkistävä keskustelu.

Erityisesti vuosi 1991 tuntui kansainvälisten lähialueen tapahtumien valossa miltei mahdottomalta uutisvuodelta. Sellaista ei kukaan voinut ennalta aavistaa, että Mihail Gorbatshovin aloittama perestroika johti lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen. Saman vuoden aikana neuvostotasavallat kulkivat kohti itsenäisyyttä ja myöhemmin Gorbatshov palkittiin YK:n rauhanpalkinnolla. Neuvostoliitto oli Suomen merkittävin vientitalousalue, eikä se voinut olla jättämättä jälkiä Suomen talouteen ja lamaan. Toisaalta muun Euroopan yhtenäisyys vahvistui ja Esko Ahon pääministerinä ollessa tehtiin päätös EU-jäsenyyden hakemisesta.

Suomessa ja koko Euroopassa sykähdytti erityisesti Viron itsenäistyminen rauhanomaisen lauluvallankumouksen kautta uudelleen vuonna 1991.

Iloisin ja uteliain ajatuksin kohti uutta vuosikymmentä 2020!