Kolumni: Kultaista keskitietä

Oletko koskaan miettinyt, että elämä on oikeastaan aikamoista tasapainottelua. Urheilla pitäisi, että pysyy kunnossa, mutta liikaa jos huhkii, sekään ei ole kropalle hyväksi.

Levätä pitäisi, mutta jatkuva joutilaisuus kerryttää kiloja ja tekee laiskaksi. Sopiva määrä punaviiniä hellii sydäntä ja verenkiertoa, mutta liiallisen käytön vaara vaanii nurkan takana.

Jokainen meistä tarvitsee lähelleen ystäviä, mutta sielu kaipaa välillä hiljaisuutta voidakseen hyvin. Rahaa on oltava edes jonkin verran, jotta pystyy elämään mukavasti, mutta vain pelkkään rahan hankkimiseen keskittyvä elämä jää tyhjäksi.

Jo antiikin Kreikassa tunnettiin ajatus kultaisesta keskitiestä. Sen kulkeminen tarkoittaa äärimmäisyyksien välttämistä. Ei liiallisuutta eikä puutteellisuutta, vaan jotain siltä väliltä.

Pientä kasvia ei pidä kuitenkaan kastella suurella vesiämpärillä, kun taas iso puu vaatii paljon kastelua. Niin meistäkin jokaisen kultainen keskitie löytyy omalta kohdaltaan, eikä sitä kannata muiden elämään verrata.

Kulunut vuosi on vienyt monen elämän äärilaidoille.

On saattanut ollut liikaa yksinäisyyttä tai liikaa alkoholin käyttöä. Liian vähän mahdollisuutta matkustella, rahattomuutta ja liian vähän kulttuurikokemuksia.

Toivon, että tulevassa kesässä on meille jokaiselle tarpeeksi lepoa ja sopivasti mielekästä tekemistä. Satakoon tarpeeksi ja paistakoon sopivissa määrin!

Toivon sinulle tarpeeksi kohtaamisia tärkeiden ihmisten kanssa ja sopivasti hiljaisuutta sielulle. Tarpeeksi liikuntaa ja sopivissa määrin herkuttelua. Kultaista keskitietä kesääsi!

KATI KESKI-MÄENPÄÄ