Kolumni: Murrepakina osa 4: Jussi ihastelloo uutta lompakkoa

Sauna jäläkee maistuu kahavit, ruskeat pikkuleivät ja rusinapullat jokka tekköö kaupasa pikkusille maijjo kans. Millo se pukki tulloo? Kyselöö tytöt ja poijjatki oottaa, vaikka ei sitä äänee sano. Jussi o istahtanu kiikkutuolii ja tuumaa ”Rupeaa hämärtymää ilima, ootetaa ny vielä, syyä ruoka ensi.”

Holopaise tuvassa o hiirehilijasta, kynttilät lepattaa pöyvällä. Takassa pallaa tuli.

Mite hyvvää ruokaa jokkaisella suut messingillä. Ruua jäläkee Jussi tekköö lähtöä ulos, sannoo meneväsä vastaa jos vaikka pukki tarvihtoo apua.

Kuuluu kolokutus, nyyyt ovi aukeaa! Pukki tulloo ja kyssyy: ”Onko täällä kilttiä lapsia?” Kuultuaa vastaukse, ooon. Alakaa avvaamaa säki suuta. Jännitys tiivistyy, kaikille o paketit. Sitte lapset laulaa pukille, hällä o kiire jo seuraavaa kottii.

Lapset aukasoo pakkettiaa. Riemukilijahuksia kuuluu. Helemiki hypistelöö hamekangasta samalaista mitä kahteli Heimo puotista, mite se pukki ties voi ikä päivänä, eikä sitä pijä tietää? Pannulappuki, uus sitä tarvihtoo joka ikine päivä. Jussi ihastelloo uutta lompakkoa.

Isä alakaa puhumaa itämaa tietäjistä. He toi Jeesus-lapselle lahjoja, kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Lopuksi väki laulaa onnesta hehkuvi silimi: ”Enkeli taivaan lausui näin, miks hämmästyitte säikähtäin, mä suuren ilon ilmoitan maa kansoille nyt tulevan. ”

>>>>>>> Stashed changes