Kolumni: Siis mikä WA?

Viime vuosina on juhlittu täysiä satoja, ensin itsenäisyyden ansiosta, sitten sisällissodan muistoksi ja tänä vuonna Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden kunniaksi. Alajärvellä juhlavuosi näkyy parin viikon ajan poikkeuksellisen paljon.

Alkukesästä katukuvassa saattaa törmätä suureen ryhmään japanilaisia taiteilijoita, jotka ovat halunneet tuoda taideteoksensa Alajärvelle ja nähdä paikkakunnan kauniin luonnon omin silmin. Japanilaisen taiteen näyttelyn tarkoituksena onkin tutustua toisiin kulttuureihin sekä solmia uusia tuttavuuksia. Taide vaikuttaa kaupungin imagoon, luo identiteettiä sekä lisää vetovoimaa ja pienet kohtaamiset ihmisten kanssa voivat jättää suuren jäljen. Puolin ja toisin.

Japanilaisella ja suomalaisella kansanluonteella on paljon yhteistä.

Yhtymäkohtia löytyy muun muassa suhteestamme luontoon ja toisiin ihmisiin. Arvostamme hiljaisuutta ja kunnioitamme toisia.

Japanilla on Suomessa hyvä maine. Sama pätee myös toisin päin.

Suomi tunnetaan Japanissa paitsi muumien kotimaana niin revontulista, saunasta ja muotoilusta. Suomella on maine korkean koulutuksen ja teknologian maana, jossa huolehditaan ihmisten hyvinvoinnista. Tästä maineesta jokainen on varmasti ylpeä, eikä ihme että Suomi on valittu jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi.

Näyttelyn nimi WA on monimerkityksellinen. Se viittaa japanilaiseen kulttuuriin, mielenlaatuun ja toisten kunnioittamiseen. Suomen kielessä vastaava, määrittelemätön, suomalaista arvomaailmaa kuvastava sana voisi olla sisu.

Elina Alkio