Kolumni: Soinista päivää!

Nyt on ihan pakko poiketa naapurikunnan puolelle, koska sieltä on löytynyt kohdalleni sattunut paras juttu tänä vuonna.

Kun yli vuosi on jo vierähtänyt hiljaiselon merkeissä, niin aikaa on ollut asioiden uudenlaiseen arviointiin. Lähiseudun asiat ovat muuttuneet tärkeiksi kun ns. suuri maailma on ollut melkein ulottumattomissa.

Soinista Päivää! nettipalsta tuotti minulle todellisen elämysten aarteen, kun löysin siellä esillä olleesta vanhasta Soini filmistä vuodelta 1956 oman isoäitini, kaksi serkkupoikaa sekä Lehtimäeltä kotoisin olevan tätini Pankki Rauhan, joka oli organisoinut tapahtumapäivän Soinin koululaisille. Elämänlanka on jo katkennut kaikilta näiltä sukulaisilta paitsi nuoremmalta serkkupojalta.

Vanha mummuni kantoi vaatetuksessaan huvia, kuten hänellä oli tapana, ja juuri huivi saikin minut löytämään hänet filmiltä.

Melkein kuin jälleennäkeminen, kun sai katsoa mummua elävistä kuvista, onhan hänen poismenostaan kulunut jo 50 vuotta.

Jälleennäkeminen jäi vain valitettavan lyhyeksi, koska filmi poistui nopeasti netistä.

Soinissa on tehty arvokasta työtä säilyttämällä vanhaa filmimateriaalia soinilaisten ja lehtimäkeläistenkin iloksi, ja kun se lisäksi tuli nykyajan tekniikan avulla kaikelle kansalle nähtäväksi.

Kiitos Soinin nettipalstan pitäjälle.

Tuo yllämainittu filmi on kylläkin tullut katsottua aiemminkin, mutta ei sitä suurissa saleissa eikä ihmisjoukoissa kaikkia yksityiskohtia huomaa ensinkään.

Kotona sen sijaan tietokoneruudulta voi katsoa filmiä kaikessa rauhassa vaikka kymmenen kertaa ja pysäytellä filmiä tarpeen mukaan ja muistella niitä ihmisiä joita filmillä tunnistaa.

ANNIKKI OJALA