Kolumni: Murrepakina osa 3: Jussilla o paketit piilossa heinälaossa

Leena ja Liisa rustaavat nukkeitte kans. Hyö uskoo vielä pukkii. Laura ehtii saaha valamiiks pannulapu, jonka o virkannu sallaa navettatöijje aikaa. Kallaa viimeviikose sanomalehe, repäsöö siitä sivu. Kirijottaa siihe enne käärimistä, ÄITILLE! Kiertää punase villalanga ympärille. Lauri ja Lenni juoksoovat melekee kilipaa tuva ja halokoliiteri väliä. Täyttää leiviuuni ja piisit. Äiti kuuluu leipova huomenna. Poikiilla o säästössä paju- ja käpyjekerruusta rahhaa, niillä hyö ostaa lahajoja kaupasta.

Mee sinä Helevi jo tuppaa illalista kahtomaa. Käyn Virmalle makupaloja viemässä.

Helemi mennöö konttuurii hakkoo pikkuleipätaikinaa ja hymmyilöö, niiku joka joulu. Havaihtoo puolet taikinasta hävinnee. Ylläällä hyllyllä o toine taikina piilossa. Sitäpä ei Helemi oo palijastanu.

Tytöt onki essut eessä ja tukat letillä valamiina leipomaa. Lunta tupruttaa solokenaa. Poijjat puskoo sitä minkä kerkiöö. Jussi o luomassa sontaa ja siivoaa koko naveta. Pittäähä lehemilleki laittaa joulua. Virman talli puhistaa ja puhtaat olijet.

Jussilla o paketit piilossa heinälaossa. Hän näki ku Helemi Heimo puotissa hypisteli koreaa tanttukangasta. Seki o käärästy ruskeaa pakettii. Tyttöille o mollamaijjat ja uuvet lettinauhat. Poijjat saa paijjat ja linkkuveitet.

Helemi keittää luumusoppaa ja riisipuuroa. Yks yö ennää jouluu sitte tulloo pukki. Tytöt jo oottaa ja jutteloo keskenää. Jännittää nyt jo melekosesti.

Jouluaattona lumisaje oli lakannu. Tähet tuikkivat taivaalla, pakkane oli kiristyny. Aikasi oli puita haittava saunapessää, nii saahaa kunno löylyt. Ves kumenoo muuripaassa.

Virman kans haetaa niittylaosta heinät joulupyhiks. Lenni ja Lauri oli tapasa mukkaa heränny isäsä appuu. Helemi tulloo askareilta. Touhua o monemoista, että keretää jonkimoisee oornikii. Hän alakaa lämmittää riisipuuroa ja hyrräilöö: ”Maa on niin kaunis kirkas Luojan taivas.” Liisa ja Leena herrää äitisä lauluu. Tännääkö se pukki tulloo, ossaako se meille? Laura kirijotti kirijee meiltä ja pani iha oikea osottee. Vissii ossaa?”

Piia o koko väki pöyä ääressä. Jussi tapasa mukkaa siunaa ruua, mainihtoo että joulu ois muillaki hyvä taho juhla. Ei jääny paan pohjalle puuroa ja luumusoppa kaavittii viimestä piskoa myöte.

Tyttöje tekemä himmeli korreiloo katossa. Jussi raahas kuuse tuppaa nyt ruvetaa koristustalakoisii. Reppipaperikellot, omenat, muutama hopeanauhaki, Lyyli-mummo tuomat paperipäälliset makoset ja kynttilät mukkaa lukie. Tähe saa Lenni panna ku yllää pisimpää.

Alakaa olla valamista ku Helemi levittää valakose pellavaliina ja kolomihaarase kynttiläjala pöyvälle. Juhulatunne herkistää pikku-Liisa miele. ”Veisataa yhessä:”Juolupuu o rakennettu,se o mu lempilaulu” Yhe laulu,sitte näisväki saunaa,elekää unohtako saunavastoja.”

Kinku haju leviöö tuppaa, porkkana- lanttulaatikot ja siapääsylty Helemi o teheny jo enne.

O nii joulune tupa ja ilimaki. Kuusiki nii kaunis, Helemi päättää panna vielä uuvet suomeliput siihe.

Saunassa o makosat löylyt. Äiti vastoo ja nauttii tyttöje kans. Miehet mennöö vuorostaa. Vastoovat olan takkaa, poijjat tohtii käyvät pyrhältämässä lumessa. Kilipaa pessöövät isä selekämykse. Viskaavat napulla vettä niskaa. Saunarulijanssi puhistaa het mieltä myöte Jussi myhhäilöö.

Hyvvää Joulua!