Järki- ihmisiä

Historiasta ei voi oppia kovinkaan paljoa. Tätä mieltä on maanantaina Alajärvellä vieraillut tietokirjailija, historioitsija ja Helsingin ylipiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja. Yllättävä lausahdus, eikö totta.

Keskisarja perustelee näkemystään sillä, että asiat muuttuvat aina jonkin verran, vaikka historia aikain saatossa toistaakin itseään. Muutoksesta johtuen ihminen ei saa menneisyydestä yksiselitteistä käyttöopasta sille, kuinka tulevaisuudessa tulisi toimia.

Historiaan tutustuminen ei ole silti turhaa. Se lisää ymmärrystä ihmiselämästä.

Teemu Keskisarjan tuorein kirja kertoo marsalkka Mannerheimista – ennen kaikkea tämän nuoruudesta. Muuten historioitsija on tutkinut ja kuvannut paljon tavallisten suomalaisten elämää. Esimerkiksi Raaka tie Raatteeseen on kuvaus rintaman molemmin puolin eläneistä, tavallisista ihmisistä.

Suomalaisten elämään jopa 300 vuoden päähän eläytynyt historioitsija pitää suomalaisia monella tapaa poikkeuksellina. Hän muistuttaa, että meillä on ollut järjestäytynyt yhteiskunta, jossa on ollut kirjoitettuja lakeja ja säädöksiä, jo 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Keskisarjan mielestä suomalaiset olivat järki-ihmisiä myös silloin kuin sotivat toisiaan vastaan. Vuonna 1918 varsinaiset taistelut kestivät vain kolme kuukautta, kun monissa muissa maissa soditaan vuosia tai vuosikymmeniä.

Sen muinaisaikojen tutkija kertoo kuitenkin huomanneensa, kuinka valtavat ovat olleet heimojen väliset erot. Keskisarjan sanoin 300 vuotta sitten eläneet pohjalaiset, savolaiset ja satakuntalaiset ovat olleet kauempana toisistaan kuin nykypäivän Suomi ja Portugal. Kansanluonteissa löytyy heimojen välillä eroja toki vielä tänäkin päivänä.

Ella Nurmi