Hirvijahti on taas alkanut

Oranssiliiviset ja -lakkiset hirvenmetsästäjät ovat näinä aikoina tuttu näky Järviseudun metsissä ja teiden varsilla.

Metsästäjä tien vieressä on aina heräämisen paikka autoilijalle ja nopeutta on syytä laskea. Koskaan ei tiedä, tuleeko tien yli hirvi, koira vai molemmat.

Liikenneturvallisuuden takia hirvijahti on erityisen merkityksellistä toimintaa. Alkaneella metsästyskaudella pyritään pienentämään kantoja ja siten vähentämään onnettomuuksia.

Kolareiden määrä nimittäin riippuu hirvikannan koosta. Mitä enemmän eläimiä on, sitä todennäköisemmin sellainen tulee jossain vaiheessa tielle.

Eniten hirvionnettomuuksia tapahtuu hämärän aikaan. Suurin kolaririski on tunti ennen auringonnousua ja tunti auringonlaskun jälkeen. Hirvikolareiden huippuvuonna 2001 Liikennevirasto kirjasi koko maassa 3 048 onnettomuutta, viime vuonna 2062. Luku on saatu pienenemään ennen kaikkea metsästämällä.

Koiransa hirvenhakuun laskeva metsästäjä joutuu miettimään suojattinsa turvallisuutta. Susien lisääntynyt määrä huolettaa myös Järviseudulla.

Muilta osin jahtiin lähdetään todennäköisesti hyvillä mielin. Hirvestys on merkittävä osa suomalaista metsästyskulttuuria. Suurin osa Suomen vuotuisesta, runsaan kymmenen miljoonan kilon riistasaaliista on hirvenlihaa. Metsästyksellä on saaliin lisäksi suuri virkistysarvo ja sosiaalinen merkitys,

Saila Collander