Joulun rauhaa ja kiitollisuutta

Kaipaus ja toivo kuvastavat tämän erikoisen vuoden joulutunnelmia myös Järviseudulla. Joulu on ilon ja perheiden parhainta juhlan aikaa, mutta nyt useissa kodeissa kaivataan haikeana läheisiä: isovanhempia, vanhempia, lapsia ja lastenlapsia, joiden kanssa joulua on totuttu viettämään. Erityisesti ajatukset ovat ikäihmisissä, sillä usein juuri juhlapäivinä yksinäisyyden tunne on syvimmillään, eikä koronapandemian uhka ole aina niin vahvasti heidän mielessään. Mutta varmasti heille tuovat lohtua puhelinsoitot, joulukortit, joululeivonnaiset ja pienet muistamisetkin. Hyvä mieli voi kohota hyvinkin pienistä asioista, huomaavaisista sanoista, kehuista ja kiitoksista. Etenkin tänä jouluna kaikki lämpimät sanat ovat erityisen arvokkaita.

Vaikka sukujen suuret jouluruokailut eivät nyt ole mahdollisia, eikä joulupukkikaan voi kiertää talosta taloon, niin moni joulumieltä nostattava asia on kuitenkin ennallaan.

Hyvä ruoka on kuulunut jouluperinteeseen kauimmin, mutta lahjat ja joulukuusi ovat uudempia joulutapoja. Näin kerrotaan Suomen lasten juhlakirjassa, jonka mukaan lahjat ja joulukuusi tulivat yleisiksi 1800-luvulla. Lahjat muistuttavat lahjoista, joita itämaan tietäjät toivat Jeesus-lapsen seimen ääreen Betlehemissä. Jouluvalot ulkona on uusi perinne, mutta erityisen lohduttava se on lumettoman kaamoksen pimeydessä.

Kiitollisuus nousee pandemiajouluna erityisesti siitä, että tieteen avulla on maailmanlaajuisesti voitu kehittää rokote, jonka ansiosta voimme katsoa jo toiveikkaammin ensi kesään. Mutta vielä jonkin aikaa on maltettava noudattaa huolella kohtaamisten rajoituksia, tarkkaa käsihygieniaa ja maskin käyttöä.

Hyvää joulua Järviseudun lukijoille!