Kiinnostava kuntaliitos

Valtiovarainministeriön kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä on määritellyt, keiden kanssa Kyyjärven kuntaliitosasian selvittely aloitetaan. Alkuvaiheen neuvotteluissa ovat rajanaapurit Alajärvi, Perho ja Karstula sekä Saarijärvi.

Kuntaliitosasian seuraaminen on kiinnostavaa, sillä Kyyjärven ja Alajärven historiassa on paljon yhteistä. Se, että Kyyjärvi oli osa Keski-Suomen lääniä, oli lopulta lyhyt aika, vuodet 1960-1997. Lyhyen aikaa kunta oli Alajärven kanssa yhteistä Länsi-Suomen lääniä, vuodet 1997-2009, siis läänien lakkauttamiseen saakka. Ennen vuotta 1960 Kyyjärvi kuului Vaasan lääniin. Maakuntaraja Kyyjärven ja Alajärven välillä yhä on, mutta se ei ole estänyt kaupankäyntiä eikä opiskelijoiden matkantekoa. Myös murre on sama, taustana savolaismurteet.

Kyyjärvi on kuntana nuori, 91-vuotias, sillä Karstulan ja Kyyjärven viimeinen yhteinen kunnanvaltuusto istui vuonna 1928.

Alajärven ja Kyyjärven välillä on tapahtunut alueliitoksia ennenkin: Hokkalan kylä liitettiin Alajärvestä Kyyjärveen sotien jälkeen vuonna 1949. Hokkalasta, Möksyn rajakylästä, on Alajärvelle matkaa vain kolmisenkymmentä kilometriä.

Mutta kuntaliitosta ei yleensä historia ratkaise, vaan eurot.

Asukkaita Kyyjärvellä oli viime vuoden lopussa 1311. Kun Lehtimäki-liitos toteutui, oli Lehtimäellä 1849 asukasta. Nyt alajärveläisiä on 9550. Arvioitu aikataulu on seuraava: neuvottelut kuntien kanssa kestävät lokakuun loppuun saakka, sitten yhdistymissopimus ja mahdollinen kuntaliitos vuoden 2022 alusta alkaen.

Kuntaliitosasiassa suurin kysymys on talous: Kyyjärven isot velat ja vastuut ja niiden kompensaatio valtion taholta.

Sari Heinilä