Olkoon päivä sinulle hyvä

Olen äiti, mutta minulla on hankala suhde äitienpäivään. Lapsettomuuden kokemus on niin vahva, että kerran sen kokenut ei unohda sitä koskaan. Se taas liittyy äitienpäivään. Oikeastaan asiaa on edes hankala yrittää selittää sellaisille, jotka eivät ole sen tunteen kanssa koskaan eläneet.

Sanansa joutuu asettelemaan tarkkaan, ettei ottaisi yhdeltäkään äidiltä pois sitä iloa, minkä äitiyden juhlimisen pitääkin tuoda. Äitiyshän on tunteiden vuoristorata, joka yllättää lähes joka päivä. Haastaa äärimmilleen, naurattaa itkuksi asti ja kasvattaa kuin huomaamattaan.

Toisaalta takaraivossa on ikuinen muisto siitä, että äitiys ei todellakaan ole itsestään selvyys. Ei haluaisi loukata yhtään sellaista naista, joka äitiyttä toivoo tai on toivonut.

Tahaton lapsettomuus on hyvin yleistä. Jopa joka viides hedelmällisessä iässä oleva suomalainen kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Sen taustalla on monia syitä, eikä kenenkään perhemuodon, perheen koon, sukupuolen tai iän perusteella voi päätellä, keitä lapsettomuuden suru koskettaa. Näin muistuttaa Lapsettomien yhdistys Simpukka ry. Lapsettomien lauantaita on vietetty jo 28. kertaa.

Äitienpäivän perinne on selvästi pidempi, tietenkin. Suomessa päivää on juhlittu vuodesta 1918 lähtien eli nyt jo 103 kevättä peräjälkeen. Päivän vietto alkoi Yhdysvalloista vuonna 1905. Idean äitinä pidetään opettaja Anna Jarvisia. Hänestä äitien perheidensä eteen tekemiä uhrauksia tuli kunnioittaa juhlapäivällä.

Olkoon äitienpäivä, ja koko viikonloppu, sinulle mahdollisimman hyvä. Lähditpä viettämään sitä minkälaisista lähtökohdista tahansa.

JOHANNA KATAJA