Pakko saada väkeä läpi

Syyskuussa Yle (28.9.) julkisti järviseutulaisittain katsottuna synkkää dataa. Ytimessä oli: miten poliittinen valta jakaantuisi, jos suomalaiset äänestäisivät aluevaaleissa samalla tavalla kuin kesäkuun kuntavaaleissa? Tältä pohjalta oli synnytetty vaalitulos hyvinvointialueittain.

Etelä-Pohjanmaalla aluevaltuustoon valitaan 59 jäsentä. Järviseudulta menisi ennusteen mukaan läpi tasan nolla. Ei ole nyt edes väliä ajatellaanko tässä ”historiallista kuuden kunnan Järviseutua”. Seinäjoki kahmisi muhevat 40 paikkaa, Kurikka 8, Kauhava 3, Ilmajoki 2, Kauhajoki 2, Lapua 2 ja Alavus 2. Siinä ne paikat sitten olisivatkin.

Kuntalehti (15.9.) julkaisi omia spekulaatioitaan. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa: ”Huomionarvoista on, että peräti yhdeksällä hyvinvointialueella keskuskaupungin asukasluku on yli puolet koko alueen asukasluvusta. Varsinkin alueilla, joissa on iso määrä pieniä kuntia, todennäköisyys sille, että paikoista suuri osa tulee menemään keskuskaupungin ehdokkaille, on oikeasti suuri.”

Ehdokasasettelu on Järviseudulla selvästi virinnyt viime viikkoina. Niin kuin aina, äänestysaktiivisuus tulee olemaan kriittinen kysymys. Nyt äänestäjien on todella mietittävä myös tätä:

Kumpi on tärkeämpää, ehdokkaan puoluekanta vai kotipaikka?

Kyseessä on suhteellinen vaali, joten äänet jakautuvat puolueelle, mutta minkäänlaista vallanjakoa suurten ja pienten paikkakuntien välillä ei ole. Aluevaltuustot päättävät meidän kuntalaisten hyvinvoinnin aivan keskeisimmistä kysymyksistä. Aina tarvitaan päättäjiä, jotka osaavat nähdä kokonaisuuksia. Tarvitaan silti myös heitä, jotka ovat perillä siitä, mitä täällä Järviseudulla tapahtuu.

JOHANNA KATAJA