Perinteiden karsinta-aika

Kotiseutumme toreilla oli elämää viime viikon lopulla, kun Pohjalainen toripäivä -nimeä kantanut tapahtuma kokosi yhteen alueen tori- ja markkinamyyjät. Uuden tapahtuman synnyttäjänä oli pakko.

Tori- ja markkinakaupan palvelukeskuksen toimitusjohtaja Ari Kallas oli nostanut esille karun näkökulmansa (I-P 18.5., Järviseutu 28.5.) Hänestä alan tilanne oli koronarajoitusten vuoksi mennyt kestämättömäksi. Kallas oli vakuuttunut, että vähintään 1 500 yritystä oli joutunut lopettamaan toimintansa korona-aikana. Hänestä oli ennenkuulumatonta, että rajoituksilla tuhotaan perinteikäs markkinakulttuuri ja laillinen elinkeino.

Lähivuodet tulevat näyttämään, mitkä perinteiset tavat korona-aika tulee muuttamaan lopullisesti.

Jos jostakin tavasta tulee rajoitusten tai koronaan liittyvien uhkakuvien vuoksi liian pelottava ja näin käy liian pitkäksi aikaa, saattaa testiin mennä koko perinne.

Yksi tällaisista testattavista perinteistä ovat ylioppilasjuhlat. Perinne on jo nyt kokenut koronan vuoksi kovia. Alueen tavan mukaan liikkeellä on oltu liki ”koko kylän voimin”. On kätelty, halattu ja syöty, sen jälkeen toistettu sama seuraavassa juhlatalossa. Vuosi sitten ylioppilasjuhlia ei pidetty edes koululla, vaan juhlat siirrettiin syksyyn. Nyt korona-ajan poikkeuselämän koettelemat ylioppilaat saavat juhlansa tavalliseen aikaan, toki tiukoilla ohjeilla. Kodeissakin saa taas juhlia, annettuja ohjesääntöjä noudattaen.

Ylioppilaat ja muut valmistuneet ovat juhlansa ansainneet! Siirtymäriitti on tärkeä. Lähivuodet näyttävät, millaiseksi juhlaperinne kodeissa muodostuu ja haluavatko ihmiset edelleen sen elävän.

JOHANNA KATAJA