Talvisodan jättämät jäljet

Tänään perjantaina voi hetkeksi pysähtyä ajattelemaan, mitä tällä seudulla mietittiin 80 vuotta sitten.

Alajärveläisen valokuvaajan, itsekin rintamalla olleen sotakuvaaja Olavi Korkea-ahon kirjassa Vanhaa Alajärveä todetaan sota-ajasta näin: Talvisodassa kaatui alajärveläisiä 14 ja jatkosodassa 114. Näin Alajärvellä pidettiin yhteensä 128 sankarihautajaiset. Rauhanehtojen mukaan suojeluskunta lakkautettiin ja lottatoiminta loppui. Siirtolaisia ohjattiin Alajärvelle runsaasti. Eniten näitä oli syyskuussa 1944, jolloin lukumäärä oli 2024. Näistä 1908 oli kotoisin Impilahdelta.

Kirjan tekstit ovat Toivo Kivipellon käsialaa.

Juuri ilmestyneessä Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton Kenttäpostia-lehdessä kerrotaan talvisodan raskaasta rauhasta, kun aseet vaikenivat 13. maaliskuuta 1940. Teemasivujen otsikot kertovat tuon ajan järkyttävistä seurauksista: ”Me olimme vailla kotia, edessä tuntematon tulevaisuus.”

Rautatieläiset, jotka olivat viimeisiä Viipurista lähteneitä, lupasivat ”Me palaamme tänne vielä kerran”.

Sotahistoriaharrastaja, FT Juhani Snellman kirjoittaa artikkelissa ”Talvisodan viimeinen kuukausi oli verisin” sotavuosien eniten sankariristejä vaatineesta vaiheesta. Artikkelissa todetaan, että reilun kuukauden aikana menehtyi lähes 15 000 miestä.

Tutkija Katja Tikan artikkeli ”Karjalaiset maksoivat Talvisodan rauhasta kalliin hinnan” kertoo Moskovan rauhansopimuksen ehtojen järkytyksestä suomalaisille.

Jutun kuva liittyy läheisesti Alajärveen, sillä kuvassa Viipurista turvaan matkaa hevosella Kurjen perhe, jonka pienistä tyttäristä yksi, Liisi, myöhemmin Heinilä, asettui asumaan Alajärvelle 1950-luvulla.