Hoiskon kylähistorian havinaa ja kehittyvä kylä

Kun sain osakseni kirjoittaa artikkelin omasta kunnallisvaaliohjelmastani, mieleeni tulvi muistoja kotikylästäni vuosikymmenten takaa ja sen kehityksestä. Synnyin 1950-luvun puolivälissä, joten muistikuvani ovat paremminkin 60-luvulta.

Kotikyläni Hoisko eli silloin väkirikasta kulta-aikaa. Kylässämme oli neljä vireää kyläkauppaa. Tavara vaihtoi omistajaansa, rakennustarvikkeista maataloustuotteisiin. Oli leipomotoimintaa sekä osuuskassa posti- ja kassatoimintoineen. Oli kouluneuvola sekä äitiysneuvola, jossa kunnan terveyssisaret kävivät ahkerasti. Oli kahvilatoimintaa ja bensa-asema.

Kyläkoulumme pullisteli oppilaista ja näin on vieläkin. Koulumme sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Hoiskonlahden rannalla, kauniimpaa paikkaa saa hakea. Voinen väittää ja sanoa Suomen kauneimmaksi kouluksi.

Aina ollut teollisuutta, niin kuin nytkin. Silloinen Hoisko Oy:n sahalaitos vilja- ja jauhomyllyineen, toimitusjohtajana Yrjö Ala-Piitro, tunnettiin laajalti Sanoisin saha-, ja myllylaitoksen olleen kylämme sydän, työllistäen antamalla leivän monelle perheelle.

Myös Eemeli Perälän luotsaama höyläämötoiminta, josta kehittyi myöhemmin johtava hirsitalojen valmistaja, sen jäljet näkyvät edelleen. Liikennöitsijä Lauri Viitaniemen linja-autoliikenne työllisti monta kuljettajaa. Myöhemmässä vaiheessa Wiitamatkojen kuljetusliikenne laajeni, palvellen matkailijoita niin sisä- kuin ulkomaitakin myöten.

Näitä tuli mieleni näinä minun kymmeninä vuosina nähneenä, jota kaihoten muistelen, eikä tässä vielä varmaankaan ole kaikki.

Kylämme on kehittynyt, elinvoimainen ja yrityshenkinen. Se sijaitsee valtaväylän, neljäntien risteyksen varrella.

Kyläkoulumme on edelleen lapsirikas johtuen siitä, että koululaiset tulevat laajalta koulupiirimme alueelta. Sen oppimisympäristökin on mitä parhain.

Kylässämme toimii aktiivinen kylätoimikunta. Olemme saaneet valta- ja kantatievarsille kyläämme osoittavat Hoisko-kyltit. Tulevana kesänä tavoitteemme on saada ja saadaankin vanhanmalliset matkaviisarit.

Valaistus on puheenaiheenamme. Valtatie 16 tieosuudella Lupinmäki–Kyrönlahti liikkuu paljon kuntoilijoita pyöräillen muun liikenteen seassa. Tie on kapeahko, mäkinen ja mutkainen. Se estää näkyvyyttä varsinkin pimeinä aikoina. Vaaratilanteet ovatkin lisääntyneet. Tieosuudella on runsaasti asutusta, kaksi asuntoaluetta ja hoitokoti.

Ilahduttavaa oli todeta, että tulevassa kaavasuunnitelmassa on huomioitu kevyentien tarpeellisuus Lupinmäen risteyksestä pitkälle Hämeenniemeen. Mutta milloin? Valaistukselle olisi ensisijaisen toiminnan tarve.

Vaalit tulevat ja menevät. Lupaudun tuomaan uusia ideoita, ei vain omaan kylään vaan koko kaupungin parhaaksi kaikilla sen osa-alueilla pyrkien säilyttämään lähipalvelut, joista muodostuu asukkaiden hyvinvointi.

Jos olen mielestäsi äänesi arvoinen valinta, pallo on sinulla, ota koppi ja äänestä.

TAPANI HOISKO, kokoomuksen sitoutuman ehdokas

Järviseutu-lehti julkaisee alueen kehittämiseen liittyviä kuntavaalikirjoituksia tunnuksella ”Meidän asiat!” Ota kantaa oman kuntasi asioihin ja visioihin, joiden arvelet olevan merkittäviä ensi valtuustokaudella. Kirjoituksen mitta on korkeintaan 2800 merkkiä. Lähetä kirjoitus: toimitus@jarviseutu-lehti.fi. Tasapuolisuuden vuoksi viimeiset vaalikirjoitukset julkaistaan 19. toukokuuta vaalien uuden aikataulun mukaan. Linkitämme julkaistavat tekstit myös Järviseudun verkkosivuille Mielipiteitä-välilehdelle.