Kolumni: Metsätalous ja korona

Koko maailmassa on eletty tänä vuonna aivan poikkeuksellisia aikoja. Tämmöistä kulkutautiepidemiaa ei ole koettu miesmuistiin. Olisiko edellinen, näin paha, tai kenties vieläkin pahempi tauti ollut ensimmäisen maailmansodan aikoihin riehunut espanjantauti. Silloin tosin puhuttiin miljoonista kuolonuhreista, mutta lääketiede ei ollut siihen aikaan yhtä kehittynyttä kuin tänä päivänä. Yhteistä kuitenkin taudeille on se, että kumpaankaan ei ole parantavaa lääkettä.

Mitä tällä koronalla ja metsätaloudella sitten on tekemistä toistensa kanssa. Onpa hyvinkin. Kuten kaikki muukin teollisuus kärsii suunnattomasti koronan leviämisestä ympäri maailmaa, niin myös metsäteollisuus. Metsäteollisuus on kuitenkin selvästi paremmassa asemassa kuin muu teollisuus esim. siksi, että se ei tarvitse juurikaan maailmalta erilaisia komponenttia tuotannossaan kuten muu teollisuus.

Kuiduttava teollisuus tosin käyttää tuotannossaan erilaisia kemikaaleja, joita tuodaan myös ulkomailta ja niistä voi tulla aika-ajoin puutetta.

Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos onkin ennustanut, että kun tästä pandemiasta joskus päästään eroon, niin metsätalous on se toimiala, joka nopeimmin lamasta nousee.

Arvio perustuu siihen, että rakentaminen lähtee aika vilkkaasti käyntiin. Kuiduttavalla puolella kysyntä tuotteille ei ole laskenutkaan - ainakaan vielä – niin merkittävästi, että se olisi sulkenut tehtaita. Kiitos tästä nettikaupalle ja pehmopaperien lisääntyneelle kysynnälle. Kartonkia tarvitaan nettikaupan pakkauksiin ja kaikkihan olemme huomanneet, kuinka kaupasta hamstrattiin koronan alkuvaiheessa vessapaperit hyllyt tyhjiksi.

Lasse Heikkilä