Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan

Kävinpä tässä mielenkiintoisen keskustelun viranhaltijan kanssa viimeisen valtuuston kokouksen jälkimainingeissa.

– Miksi Luoma-aholle ei ole rakennettu ja miksi tontit eivät ole menneet kaupaksi? kysyi viranhaltija tiukkaan sävyyn.

Luoma-aholle on rakennettu palvelutuottajasopimuksen voimassaoloaikana eli viimeisen 12 vuoden aikana pikaisella laskutoimituksella ainakin 18 uutta kotia. Näistä kahta lukuun ottamatta kaikki muut lapsiperheille. Mielestäni tämä on ihan kohtuullisen hyvä tulos yhdelle kylälle. Ilmeisesti rakentaminen on sitten ollut vilkkaampaa Alajärven muilla alueilla ja kylillä.

– Milloin muka viimeksi Luoma-aholle on rakennettu uusia taloja? jatkoi viranhaltija.

Vastasin, että vuonna 2018 Luoma-aholle valmistui kolme uutta omakotitaloa. Jos Alajärven muilla alueilla olisi rakennettu omakotitaloja samassa suhteessa asukasmäärään suhteutettuna, niin Alajärvelle olisi pitänyt valmistua viime vuonna yhteensä 84 uutta omakotitaloa. Ihan tätä määrää ei tainnut kuitenkaan tulla, vaan omakotitaloja taisi valmistua koko Alajärven alueelle yhteensä muistaakseni noin kymmenkunta. Nyt toki olosuhteet Luoma-ahollakin ovat hiukan muuttuneet.

– Niin mutta kaupungin tonteille ei ole rakennettu, jatkoi viranhaltija.

Mielestäni jokaisella perheellä on oikeus valita itselleen parhaiten sopiva tontti. Jokainen Alajärvelle rakennettu uusi omakotitalo lisää Alajärven elinvoimaisuutta rakennettiin se sitten kaupungin tontille tai yksityiselle tontille.

Keskustelussa nousi esille myös kyläkoulun merkitys vetovoimatekijänä lapsiperheille. Tähän viranhaltija totesi, että koulullahan on merkitystä perheen arkeen vain kuuden vuoden ajan ja että on aivan turha kuvitella, että koulun sijainnilla on jotain merkitystä rakentamispäätökseen. Rohkea yleistys! Minun vanhin lapseni on aloittanut koulutaipaleen vuonna 2008 ja kolmas lapseni lopettaa alakoulun vuonna 2024. Eli koululla ja koulun sijainnilla on erittäin suuri merkitys perheeni arjen sujuvuuteen 16 vuoden ajan. Tämä on mielestäni kohtuullisen pitkä aika. Uskallankin väittää, että koulun sijainnilla ja muilla lähipalveluilla on kiistaton merkitys lapsiperheen rakentamispäätöksen.

Luoma-aho voitti juuri Suomen vuoden kylä 2019 -palkinnon. Perusteluissa nostettiin esille muun muassa Luoma-ahon pitkäjänteinen kehittämistyö kylän vetovoimaisuuden eteen. Myös kylän lapsimyönteisyys, ennakkoluulottomuus ja innokkuus tarttua uuteen nostettiin kylän vahvuuksiksi. Käyty keskustelu oli ilmeisesti viranhaltijan omintakeinen tapa onnitella ja tuoda kiitokset tehdystä työstä Luoma-ahon ja sitä kautta koko Alajärven eteen. Tästä on hyvä jatkaa.