Lähihoitajista ja heidän työstään

Sinä Superilainen lähi- tai perushoitaja tai muuta ammattinimikettä käyttävä hoitaja, työskentelet vanhustyössä, varhaiskasvatustyössä, kehitysvammatyössä, päihdetyössä, perhetyössä tai vuodeosastotyössä, olet ollut mielessä tämän koronan täyttämässä ajassa. Miten juuri Sinä voit, miten jaksat?

Työ on varmaan ollut raskasta erilaisten koronarajoitusten johdosta. Et tiedä miten ja milloin tämä loppuu ja elämä palaa normaaliin. Jokaisella työpaikalla on työtä kuormittanut myös sijaispula. Sijaispulan johdosta, että työt on saatu tehtyä, ovat työntekijät joutuneet venymään pitkään päivään tai ylimääräisiin työvuoroihin. Sellaista ei kukaan kauan jaksa, sillä meillä kaikilla työpisteestä riippumatta erilaista hoitotyötä tekevällä, on myös vapaa-aika, jolloin voi palautua raskaasta työstä. Työvoimapula on koko maan ongelma, ei yksin Alajärven.

Toivon, että ryhdymme yhtenäisenä rintamana tuomaa omaa ammattiamme esille, kertomaan mitä meidän työhömme kuuluu, myös sitä mikä ei kuulu hoitajien työhön, vaikka sitä teemmekin. Niitä ovat laitospuolella mm. tiskaaminen, pyykinpesu, pyykkirullakoiden tyhjäys tai kaappien siistiminen ja täyttäminen. Mietin että olisiko mahdollista työllistää työtöntä johonkin näistä tehtävistä?

Se, että kaikki lait sekä asetukset täyttyy ja toteutuu, vaatii riittävästi ammattitaitoisesta henkilökuntaa sekä avustavia henkilöitä. Niiden palkkaamiseksi tietysti tarvitaan rahaa, sitähän ei ole kuten vastaus normaalisti kuuluu. Mistä raha löydetään? Sitä en osaa sanoa, koska minulla ei ole siihen koulutusta eikä yhtä ja ainoaa keinoa mistä sitä saisi.

En tiedä kuinka väärässä olen, mutta luulen tietäväni, että lisätyöntekijöiden palkkaaminen säästää lopulta rajaa. Sillä rahamäärällä jolla esim. sairauslomasijaisille on maksettu palkkaa vuoden aikana, olisi palkannut muutaman työntekijän. No, nyt tietysti joku sanoo, että kyllähän työntekijät sairastavat. Kyllä, se on totta. Aina on liikkeellä virustauteja, vatsatauteja, lapset sairastavat eikä niille ei oikein aina voi mitään tai jos joku kaatuu ja katkaisee kätensä tai jalkansa. Erilaiset uupumukset raskaassa työssä ja työpaineessa johtavat pitkiin sairaslomiin. Pitkät sairauslomat kuormittavat työtä pitkän aikaa, siihen lisätyöntekijän palkkaaminen voisi olla avuksi.

Jos työntekijöitä on riittävästi, ei myöskään flunssan takia välttämättä tarvitse heti ensimmäisenä päivänä sijaista hankkia. Esimerkkinä jos vuorossa on kaksi työntekijää ja siitä toinen lähihoitaja pois ei työpäivä suju. Jos työvuorossa olisi vaikka kolme tai parhaassa tapauksessa neljä työntekijää, ei yhden poissaolo kaada systeemiä. Toki työmäärä lisääntyy niiden loppujen kesken, mutta toimii kuitenkin.

Sama koskee varmaan myös kotihoidon tilannetta. Tuskin kotihoidossakaan on liikaa työntekijöitä. Kotihoidossa ei välttämättä täysin uusi sijainen voi toimia yksin. Laitostyössä saa apua työkaverilta mutta kotihoidossa joudut kulkemaan yksin, ei välttämättä tunne eri kyliä tai keskustan katuja. Kun sijaista ei kotihoitoon saa niin, yhden ollessa pois jaetaan kaikki hänelle suunnitellut käynnit niiden kesken, jotka töissä olevat. Taitaa olla käyntejä aika paljon eikä mitään voi jättää pois.

Työssä jaksaminen paranisi lisähenkilökunnan palkkamaisen johdosta, työvuorot jakautuisivat tasaisemmin ja ennen kaikkea taattaisiin laadukas hoito hoidettaville.

Lisähenkilökunnan palkkaamisen rahanpuutteen lisäksi usein vedotaan asumisyksiköissä henkilömitoitukseen. Mitoitus sanotaan usein olevan hyvä alhaisimman mitoituksen mukaan (0,5 työntekijää/hoidettava) Erityisesti vanhuspuolella hoidettavat ovat huonokuntoisempia ja muistisairaita. Heidän hoitamisensa vaatii enemmän aikaa. Fyysinen liikuntakyky huononee ja liikkumien hidastuu. Esim. omatoimisuuden tukeminen, jota tänä päivänä korostetaan ei toteudu, jos ei ole mahdollisuutta antaa aikaa vanhuksen itse tehdä. Muistisairas kulkee etsien omaa huonetta, kotia, lapsia, äitiä tai isää, wc:tä, tarvitsee hänkin turvallisen ja läheisen vastaanoton, mutta jos hoitajat menevät edestakaisin sitä turvaa tuskin tulee.

Muistisairaiden yksikössä esim. mitoituksen tulee olla 0,7 työntekijää/hoidettava. Tuo 0,7 työntekijän mitoitus on myös lakiin kirjoitettu. Kyseinen laki tulee voimaan 1.4.2023, nyt on menossa siirtymäkausi. Kotihoidon hoitajamitoitukseen en osaa ottaa kantaa, kun en sitä tiedä. Paljonhan on puhuttu myös kotihoidon tehostamista ja kehittämistä. Paljon on vielä työsarkaa silläkin puolella, että työolot parantuvat ja työt pystytään suorittamaan ilman liiallista kuormitusta.

Jokainen ammatistaan ylpeä hoitaja haluaa hoitaa hoidettaviaan hyvin, lupaa tuottaa laadukasta hoitoa ja huolenpitoa yksilöllisyydestä huolehtien, joita omavalvontasuunnitelmissakin luvataan. Tämä ei kuitenkaan oli aina mahdollista ja siinä joutuu usein oma ammattietiikka koetukselle.

Sijaisten puuttumista ei voi sälyttää hoitajien harteille, he tekevät hoitotyötä. Sijaisten rekrytointi ja työpaikkojen markkinointi kuuluu kuntien ja kaupunkien päättäjille sekä työpisteiden lähiesihenkilöille. Porkkana työntekijöiden palkkaamiseen esim. on palkkojen nosto, riittävän pitkät työsopimukset, pitkäaikaisen sijaisten vakinaistaminen sekä erilaiset luontaisedut.

Hyvä kello kauas kuuluu, paha kello kauemmaksi- sanota varmaan pitää hyvin paikkansa. Jos työntekijöiden työhyvinvoinnista ei pidetä huolta muuttuu työilmapiirin huonommaksi. Sijaisen tullessa sellaiseen työpaikkaa missä kaikki asiat ovat huonosti, hän tuskin sinne palaa, vaikka työkaverit olisivat kuinka mukavia. Työssä viihtyvyyttä parantaa myös se, että meitä hoitajia kuunnellaan. Meillä on hyviä ideoita ja ajatuksia millä työt sujuvat paremmin.

Tämän kirjoitukseni loppuun mielestäni sopii Duodecim lehden nro 18/2021 kolumni, jonka on kirjoittanut yrittäjälääkäri Marika Kandell. Kolumnissa kerrotaan erilaista mittareista, joita tänä päivänä käytetään mm. vanhusten toimintakyvyn mittaamiseen ja sen mukaan määritellään, miten häntä hoidetaan. Koko kolumni olisi julkaisun arvoinen mutta tietämättä onko minulla siihen oikeutta, otan siitä pienen kohdan.

Kolumnin otsikko :Vanhustenhuollon parkuusmittarit - mistä korkea letti-indeksi kertoo?

”Laatu on pitkälti perustarpeissa. Hyvässä ruuassa ja lämpimässä hoivassa. Kirkonmenoissa ja voltareenissä ja ikkunanalusen pionipuskassa. Keskusteluissa ja kysymisessä. Tiedusteltuani vanhuksilta itseltään heidän toiveistaan en ole kuullut yhdenkään sanovan, että hänellä on tässä tyydyttämätöntä palvelutarvetta. On harvoin käyviä läheisiä, pitkiä päiviä, halu päästä saunomaan, olkapää, jonka yli ei saa paitaa ja unen loppumista aamuyöstä. Vanhusten ongelmat ovat konkreettisia, Niiden tunnistaminen ja hoidonkin tulisi siis olla.”

Lähi- ja perushoitajien puolesta Super 318 Alajärven ao:n puheenjohtaja, Päivi Åttman