Meidän asiat: Maakunnallinen sote – uhka vai mahdollisuus

Pitkän poliittisen urani aikana on sote-asiat tulleet hyvinkin keskeiseksi omaa poliittista toiminta kenttääni. Ensimmäisiä kosketuksia tähän niin sanottuun sote-uudistustuksiin sain 2006 Paras-hankkeen osalta, kun ryhdyttiin kartoittamaan, millä tavalla sotea ryhdytään viemään eteenpäin.

Tehtiin silloisen hallituksen esityksen pohjalta, jossa määriteltiin asukaspohja, joka koulutuskuntayhtymien osalta 50.000 ja sosiaali- ja terveyspuolen osalta tulisi olla n 20.000 asukasta.

Meillä tuo raja jäi hiukan alle, mutta me saatiin tietty oikeus kuitenkin järjestämisvastuun osalta, johon liittyi myös laajempi kokonaisuus, jossa oli Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue, johon perustettiin kunnallishallinnon laajempi kokonaisuus kolmen kunnan kesken.

Asiat ovat edenneet ja hallitukset ovat vaihtuneet, sote-toiminnan kehittäminen on edelleen olemassa oleva asia.

Edellisen hallituksen osalta asia kaatui ja aikakin loppui. Tämän nykyisen hallituksen osalta on paljon kysymyksiä ilmassa, jotka odottavat vastauksia.

Asiaa ei ainakaan helpota nykyinen korona tilanne, joka lisää paineita hallinnon puolelle ja hajauttaa asioiden kulkua. Tämä ei tietenkään ole minkään hallituksien vika tai syy.

Itselläni on ollut yksi ja sama näkökanta asioiden suhteen hallituksista ja sen väreistä riippumatta: en ole kovinkaan innokas maakuntamallin suhteen sote- asioissa.

Meillä on ajettu jo pitkään kaksilla rattailla, vain hevoset ovat välillä vaihtuneet.

Maakuntamallin osalta vierastan sitä, että meidän asiat päätetään maakunnasta, johon meidän demokraattinen edustuksellisuus ei riitä. Lähipalvelut ovat meille kaikille tärkeitä!

Meillä on tämänkin valtuustokauden aikana tehty merkittäviä päätöksiä oman valtuuston osalta, jotka ovat omiaan heikentämään meidän palvelurakennetta, jos vaikka sote tulisikin jossain vaiheessa. Työterveyden osalta TTBotniaan liittyminen Vasaan seudulle ei ollut mikään hyvä ratkaisu.

Valtakunnallinen yhtiö, joka piti perustaa, johon oltaisiin sitten liitytty suurempaan kokonaisuuteen, jäi haaveeksi.

Tämäkin hankkeena tulee maksamaan kaikkine tietojärjestelmineen monia satojatuhansia euroja. Olisi ollut edullisempia ratkaisuja, joilla oltaisiin saavutettu sama toiminta.

Vammaisten palvelupisteestä luopuminen oli yksi asiakokonaisuus, josta käytiin keskustelua, on myös oman toiminnan heikentämistä. Työhyvinvoinnin kysely osoitti, kuinka ollaan tyytymättömiä nykyiseen toiminta käytäntöön. Meillä on virka, joka on avoinna tähän tehtävään, tulee valita osaavin ja pätevin. Peruspalvelujohtajan virka on yksi keskeisempiä virkoja koko kunnallishallinnossa.
 

Olli Ketola, kaupunginvaltuutettu ja Järvi-Pohjanmaan perus-turvalautakunnan jäsen 

Järviseutu-lehti julkaisee alueen kehittämiseen liittyviä kuntavaalikirjoituksia tunnuksella "Meidän asiat!" Ota kantaa oman kuntasi asioihin ja visioihin, joiden arvelet olevan merkittäviä ensi valtuustokaudella. Kirjoituksen mitta on korkeintaan 1500 merkkiä. Lähetä kirjoitus: toimitus@jarviseutu-lehti.fi. Tasapuolisuuden vuoksi viimeiset vaalikirjoitukset julkaistaan 19. toukokuuta vaalien uuden aikataulun mukaan. Linkitämme julkaistavat tekstit myös Järivseudun verkkosivuille Mielipiteitä-välilehdelle.