Museovirasto on saanut valmiiksi esityksen arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemista kohteista, joita tullaan esittämään Unescon maailmanperintöluetteloon.
Listalla on 13 kohdetta, joista yksikään ei ole Alajärveltä. Tämä oli pettymys sekä kaupungille että sen asukkaille. Tiedon julkistamisen jälkeen sosiaalisessa mediassa nousi vilkas keskustelu ja arvailu syistä, jotka johtivat Alajärven Aaltojen karahtamisen rantakivikkoon.
Elinvoimajohtaja Jaakko Aninko toteaa, että vaikka mieli on maassa, ei asia tullut yllätyksenä. Esitystä on valmisteltu vuodesta 2021 lähtien. Asiantuntijat sekä Museovirastosta että Aalto-instituutista ovat vierailleet Alajärvellä aiheen tiimoilta.
– Se, ettei Alajärveä valittu osaksi nyt esitettävää listaa, on tietysti pettymys. Erityisesti siksi, koska tunnemme Alvar Aallon henkilökohtaisen suhteen Alajärveen. Valittavat paikkakunnat olivat tiedossa jo aika lailla ennen kuin elinvoimapalvelut aloitti toimintansa Alajärvellä, Aninko sanoo.
Aningon mukaan Alajärvi oli ehdolla listalle hallinnolliseksi keskukseksi. Tätä kategoriaa edustaa nyt esityksessä Seinäjoen hallintokeskus, joka on toteutunut täydellisenä kokonaisuutena. Ihan kokonaan kirvestä ei kaivoon olla heittämässä. Aninko muistuttaa, että Alajärven Aalto-kohteet ovat jo varmistaneet Unesco-statuksen.
– Meillä on Unesco-status osana geoparkia. Kyseessä onkin Suomen ensimmäinen Aalto-kohde, jolla on tämän kaltainen status. Geopark sisältää myös kulttuuriperintöä, ei pelkästään geologiaa, joten Aalto-kohteemme ovat jo merkittävä osa sitä, elinvoimajohtaja kehuu.
Ulos jäänetkin hyötyvät
Unescon maailmanperintöstatus on arvokas brändi, joka tuo kansainvälistä tunnettavuutta ja lisää matkailijoiden kiinnostusta. Aningon mukaan kaikki se lisänäkyvyys, jota Alajärvellä on nyt Aaltojen eteen tehty, vaikuttaa myönteisesti tulevaisuudessa.
Samaa mieltä on Museoviraston projektipäällikkö Niina Svartström. Hän vakuuttaa, että nyt valittu sarja Aallon kohteita ei ole pois Museoviraston valmisteleman esityksen ulkopuolella olevilta.
– Päinvastoin. Prosessi on kaikin tavoin positiivinen. Jos ihminen tulee katsomaan Aallon arkkitehtuuria, niin on varmaa, että kiinnostus ei rajoitu vain tähän kyseiseen kohdejoukkoon.
Hän toteaa, että kaupunkeja kiinnostaa matkailullinen lisäarvo, jota prosessi tuo tullessaan.
Nyt ministeriöön jätettävän esityksen perusteluista projektipäällikkö kertoo, että kohteita valitessaan asiantuntijaraati on painottanut, että sarja muodostaa modernin arkkitehtuurin kokonaisuuden. Maailmanperintöä arvioidaan sellaisesta näkökulmasta, että erityisarvon lisäksi se on riittävän säilynyt.
– Tässä on keskitytty siihen osaan tuotantoa, joka on laajasti ja perusteellisesti vaikuttanut hyvinvointivaltion rakentamiseen. Ja miten se on tukenut yhteisöjen hyvinvointia sellaisella tavalla, että sillä on kansainvälistä merkitystä maailmankulttuurina.
Alajärven merkitys ei himmene
Prosessi on vielä matkalla, eikä maaliin pääsy edes ole varmaa. Museovirasto jättää esityksen opetusministeriölle. Tammikuun aikana opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi, jätetäänkö esitystä eteenpäin maailmanperintökomitean arvioitavaksi. Se pitää tehdä 31. tammikuuta mennessä.
–Vaikka valmistelu jäisi tähän ja opetus- ja kulttuuriministeriö ei päättäisikään viedä tätä komitean käsittelyyn, on nyt aiheesta muodostettu uudenlainen käsitys. Esitys tuo esiin ajankohtaisen näkökulman siihen, mitä Aalto-kohteet Suomessa ovat, mitä ne edustavat ja minkälainen historiallinen ja taustakuvio tähän liittyy, Svartström sanoo.
– Se voidaan ainakin naulata paikalleen, että Alajärven kohteiden merkitystä Aalto Works -esitys ei vähennä, hän vakuuttaa.
Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon esitetään 13 kohteen kokonaisuutta, joka kantaa nimeä Aalto Works.
Mukana ovat Aalto-ateljee, Aaltojen kotitalo, Finlandia-talo, Kelan päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän Aalto-kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo, Paimion parantola, Seinäjoen Aalto-keskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Kolmen Ristin kirkko Imatralla ja Villa Mairea Porissa.