MuoviSampo-sovellus: digitaalinen materiaaliputki kiertotalouden toimijoille -hanke päättyy tässä kuussa. Hankkeessa kehitettiin kokeellista muovinkierrätysjärjestelmää, MuoviSampoa, kännykkäsovelluksen avulla.
Hanke järjesti erillisiä pakkauspolypropeenin keräyksiä, joissa palautetusta muovijätteestä sai 0,50 €/kg pantin.
Hankkeessa alun perin kehitettiin Soinin 4H-yhdistyksen kehittämää muovinkierrätysjärjestelmää MuoviSampoa, joka palkittiin Sitran Maapalloliiga-kisassa parhaimpana kokeiluna vuonna 2019. MuoviSampolla kokeiltiin muovipakkausjätteen erilliskeräystä muovin pantillisuuden avulla. Nyt päättyvä jatkohanke järjesti erillisiä pakkauspolypropeenin keräyksiä, joissa palautetusta pakkauspolypropeenista sai 0,50 €/kg pantin. Noin kuukauden mittaisia keräyksiä järjestettiin Soinissa, Kauhavalla ja Kurikassa.
Hankkeen tulokset olivat lupaavia, sillä kuluttajat tehostivat kierrätystä, ja näkivät pantilliset muovipakkaukset arvokkaana resurssina.
Keräyksissä saatu pantti tallennettiin kuluttajan käyttämään verkkosovellukseen, jota näyttämällä sai lunastettua kerätyn pantin kokeilussa mukana olleista S-marketeista.
Kierrätyspiste toimi itsepalveluperiaatteella, ja palautusta varten hankkeessa kehitettiin MuoviSampo-mobiilisovellus. Käyttäjät kirjasivat sovellukseen palautetun polypropeenimäärän omatoimisesti kierrätyspisteellä olevan vaa’an avulla. Vaikka palautus perustui omatoimiseen muovin painon mittaamiseen, väärinkäytöksiä ei esiintynyt.
Keräysten jälkeen kerätylle jätteelle tehtiin tarkistuspunnitukset, joissa havaittiin, että ilmoitettu määrä oli vain 6 prosenttia suurempi kuin palautettu määrä. Ero loppupainossa selittynee punnitustarkkuuden virhemarginaalilla. Vaikka kuluttajien ei yleensä tarvitse lajitella muovijakeita erikseen, oli kierrätyskokeilun lopuksi analysoidusta jätteestä hieman yli 90 prosenttia lajiteltu oikein.
Hankkeen päätteeksi arvioitiin, että kaikkiaan MuoviSampo-kierrätyspistetoiminta onnistui hyvin. Taloudellisessa mielessä tämän tyyppisen muovinkeräyksen tulee kuitenkin tapahtua lähellä hyötykäyttävää yritystä.
– Näillä keräysmäärillä arvioimme, että kierrätyspisteen tulisi olla alle 20 km päässä hyötykäyttävästä yrityksestä, että toiminta voisi olla kannattavampaa, kuin valmiin kierrätysmuovimurskeen ostaminen, kerrotaan Seinäjoen ammattikorkeakoulun tiedotteessa.
Alueilla, joissa väestötiheys on suurempi, olisi ehkä mahdollista saada kerättyä enemmän muovia, mikä parantaisi kierrätyksen taloudellista kannattavuutta.
Hanketta rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kauhava, Kurikka, Lapua, Ilmajoki, Soini sekä Soinin 4H-yhdistys. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu kehittää jatkossakin kierrätysteemaisia hankkeita.
Uutinen perustuu Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeesta lähettämään tiedotteeseen.