Mu­sii­kis­ta syntyi kiista pe­sä­pal­lon py­hä­tös­sä – Nyt kantaa ottavat Vim­pe­lin Vedon taus­ta­voi­mat

Vimpeli
Vedon puheenjohtaja Jari Lakaniemen mukaan Saarikenttä on pesäpallon pyhättö, ja siksi myös muutosvastarintaa on aina odotettavissa.
Vedon puheenjohtaja Jari Lakaniemen mukaan Saarikenttä on pesäpallon pyhättö, ja siksi myös muutosvastarintaa on aina odotettavissa.
Kuva: Paavo Kaunisto

Vimpelin Vedon miesten superpesisjoukkueen tänä kesänä Saarikentällä pelatuissa kotipeleissä soitettu musiikki on puhuttanut paikallisia.

Kauden aikana kirjoittelu aiheesta Vimpelin Vedon Facebook-faniryhmässä kärjistyi siihen, että fanit alkoivat arvostella toisiaan. Silloin Vedon puheenjohtaja Jari Lakaniemi päätti julkaista kirjoituksille oman vastikkeensa.

– Ei ole mitään järkeä, että kun joukkue pärjää niin hyvin, kaikki ovat tyytyväisiä ja seuralla menee hienosti, niin fanit ryhtyvät tuollaisesta kirjoittelemaan someen, Lakaniemi toteaa,

– Se ei mielestäni sovi kyllä yhtään asiaan. Kirjoittelu loppuikin onneksi siihen minun kirjoitukseeni.

Sosiaalisen median lisäksi Lakaniemi kertoo saaneensa palautetta musiikin soittamisesta myös henkilökohtaisesti. Mielipiteitä on ollut sekä puolesta että vastaan.

– Negatiivista tulee aina enemmän, koska silloin kun jotain uudistetaan, niin on aina jonkinlaista vastustusta.

Lakaniemi painottaa, että kantaa asiaan saa toki ottaa. Hän kertoo myös huomioivansa kaiken saamansa palautteen.

– Minä mielellään otan palautetta vastaan ihan henkilökohtaisesti, ettei niitä tarvitse kirjoitella tuolla pitkin somea. Se ei ole kenellekään eduksi.

Samaa mieltä on myös Vedon pelejä kuuluttava Matti Latvala, joka toivoo kommentointiin malttia.

– Asioiden kärjistämiset ja mielensä pahoittamiset eivät palvele tätä kokonaisuutta, jossa meidän pitäisi kannustaa joukkue mahdollisimman hyviin suorituksiin, Latvala toteaa.

Kokeilua jo viime kaudella

Ennen Vedon peleissä on soitettu musiikkia pelin aikana vain ennen peliä, tauoilla ja vuoronvaihtojen yhteydessä.

Sekä Jari Lakaniemi että Matti Latvala kuitenkin huomauttavat, että täysin uudesta asiasta ei nytkään ole kyse, sillä musiikki soi peleissä jonkin verran totuttua enemmän jo viime kaudella.

Ensimmäisenä musiikkia alettiin soittaa jokipallojen yhteydessä, eli silloin, jos kotijoukkue löi pallon jokeen ja vastustaja lähti sitä sieltä noutamaan.

– Silloin laitettiin soimaan joko jonkinlaista sirkusmusiikkia tai Mikko Alatalon Minen mee uimaan tai muuta tällaista tunnelmaa lisäämään, Latvala kertoo.

Käytäntö koettiin hyväksi, ja tällä kaudella musiikkia on soitettu kotijoukkueen sisävuoroilla kotiutus-, ajo- sekä joskus myös kentällemenotilanteissa.

Pelien aikana kuuluttaja ja musiikkivastaava tekevät yhdessä musiikkiin liittyvät päätökset. Riippuukin osin heidän valinnoistaan, missä välissä musiikkia soitetaan.

– Heillä on suhteellisen vapaat kädet, mutta jos tulee ylilyöntejä, niin silloin aina seura puuttuu siihen, Lakaniemi toteaa.

Vaihtelua tuo myös se, että sekä kuuluttajia että soittovastaavia on useita, eivätkä joka pelissä työskentele samat henkilöt.

– Siihen ei ole mitään yhtä sabluunaa, vaan se riippuu siitä, millainen kombo siellä on, Latvala summaa.

Taustalla pelaajien toive

Päätös musiikin soittamisen lisäämisestä tehtiin Jari Lakaniemen mukaan yhteistuumin.

– Siitä on käyty keskustelua oikeastaan vähän kaikkien osapuolten kesken, ketä tässä toiminnassa on mukana.

Päätöksen taustalla on vahvasti myös joukkueen pelaajien toive. Latvala kertookin yrittäneensä avata tulehtuneissa nettikeskusteluissa sitä, että toive musiikin lisäämiseen on lähtenyt pelaajista.

– Mutta perusteluani joukkueen toiveesta suoraan sanottuna kyseenalaistettiin ja epäiltiin puhunko totta, Latvala kertoo,

Asia tuli puheeksi Latvalan ja pelaajien välillä, ja he päättivät kerätä pelaajilta aiheesta nimilistan.

Tilanne kuitenkin rauhoittui, eikä listalle ollut heti käyttöä.

– Mutta sitten, kun Sotkamo-pelin jälkeen tuli valituksia musiikista, niin ajattelin, että kun nimilista on valmiina, niin laitetaan se nyt menemään, Latvala kertoo.

Vedon fanien Facebook-ryhmässä julkaistun listan on allekirjoittanut suurin osa joukkueesta. Osa nimistä jäi Latvalan mukaan uupumaan, koska pelaajat eivät olleet enää paikalla, kun nimiä kerättiin.

– Näkisin, että käytännössä joukkue on aika lailla yksimielisesti muutoksen takana, Latvala toteaa ja jatkaa:

– Sen takia he olivat sen valmiita allekirjoittamaan ja halusivat tämän ulostulon omalta puoleltaan tehdä. He kokevat sen hyvänä asiana, että Saarikentällä soi musiikki.

Äänentoistoa uudistetaan

Yksi toiveista musiikin lisäämisen taustalla oli, että se elävöittäisi peliä. Siinä se myös Jari Lakaniemestä onnistuu, jos sitä on sopivassa suhteessa.

– Eihän musiikkia välttämättä tarvitse silloin, kun väkeä on paljon ja tunnelma korkealla, Lakaniemi miettii,

– Mutta sitten kun sattuu joku runkosarjan peli, mikä ei ole niin kiinnostava, niin silloin sillä saisi vähän kohotettua tunnelmaa.

Välillä negatiivinen palaute ei olekaan koskenut valittua musiikkia, vaan muita seikkoja.

– Kun yhden pelin jälkeen tuli raskastakin moitintaa, niin ilmeisesti musiikki itsessään ei ollut ongelma vaan se, että sitä soitettiin liian lujaa, Latvala miettii.

Lakaniemi huomauttaa, että vasta työtään harjoittelemassa oleville kuuluttajille tilanne on vaikea, koska koppiin ei kuule esimerkiksi musiikin voimakkuutta.

Saarikentän äänentoistoa ollaan Lakaniemen mukaan nyt muuttamassa siten, että se kuuluisi jatkossa paremmin ympäri kentän.

– Tällä hetkellä kakkos- ja kolmospuolen päätyihin ei kuulu oikeastaan millään lailla, ja toisaalta kotipesän taakse musiikki kuuluu vähän liikaa.

Saarikentällä selvät sävelet

Latvala muistelee, että viime vuosituhannella peleissä saivat soida lähinnä Dirlanda, Hopeinen kuu ja muut vastaavat kappaleet.

Latvala itse aloitti pelien kuuluttamisen 90-luvun viimeisinä vuosina. Silloin hän muistaa polttaneensa musiikkia CD:lle ja kokeilleensa soittaa sitä pelissä.

– Hyvin äkkiä sinne kuulutuskoppiin tultiin moittimaan hyvinkin värikkäästi, että tällaista ei täällä soiteta, tämä kuuluu jääkiekon MM-kisoihin, ei Vimpelin Saarikentälle, Latvala muistelee.

Nyt nuo ajat on jätetty taakse, ja soittolistaa on uudistettu lisäämällä uudempia, yleisöön helposti tarttuvia kappaleita esimerkiksi AC/DC:ltä, ZZ Top:ilta ja Queeniltä.

– Jonkin verran on myös ihan nykyaikaisia, esimerkiksi Käärijä ja muita, Latvala täydentää.

Pesiksen pyhätössä

Näistä seikoista johtuen musiikin vastustus ei tullut yllätyksenä.

– Palautetta on tullut pääasiassa vanhemmalta kaartilta, jolle jostain syystä tämän asian hyväksyminen on hyvin hankalaa, Latvala miettii.

– En tiedä miten he kokevat olevansa sellaisessa asemassa, että ainoastaan heidän näkemyksensä on se ainoa oikea. Onko se sitä iän tuomaa varmuutta vai mitä se sitten on.

Latvala huomauttaa, että suurimmalle osalle musiikin soittaminen peleissä sopii ja sitä pidetään nykypäivään sopiva ratkaisuna.

– Sanoisin, että se on äänekäs vähemmistö, joka sitä vastaan on ollut, Latvala tiivistää,

– Yhtään nuoremmalle porukalle se on itsestäänselvyys, että tuollaisessa urheilutapahtumassa musiikki toimii yhtenä elementtinä.

Lisää nuorta fanikuntaa Vedolle myös halutaan, ja pelejä yritetäänkin esimerkiksi juuri musiikin kautta tehdä heille helpommin lähestyttäviksi.

Lakaniemi puolestaan huomauttaa, että Ruutu-suoratoistopalvelusta kesäisin pesäpallopelejä seuranneena saa huomata, että musiikkia soitetaan kaikilla muillakin kentillä.

– Mutta toki Saarikenttä on nyt sellainen pyhättö, että täällä pitää hyvin varovasti toimia, mitä muutoksia tekeekään, Lakaniemi pohtii,

– Koitetaan nyt olla siinä keskitiellä, että yritetään miellyttää kaikkia.

Mainos
Järviseutu-lehden pelit

Pelaa Järviseudun digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä