Minä villitsin lapsia liikaa.
Näin vastasi professori Riitta Nelimarkka Joensuun taidemuseo Onnin intendentin Ulla Pennasen kysymykseen Due Nelimarkka – näyttelyn avajaisissa. Siellä oli päädytty perinteisen avauspuheen sijasta toisen näyttelytaiteilijan pieneen haastatteluun. Suuri avajaisyleisö seurasi henkeä pidättäen nokkelia vastauksia, joita Riitta Nelimarkka keksi hyvin asiaansa perehtyneen haastattelijan yllättäviin kysymyksiin. Villitsemisvastaus oli selitys sille, miksi Riitta Nelimarkka ei pysynyt kuvaamataidonopettajan uralla, vaikka se oli hänen ensimmäinen tutkintonsa.
Näyttely saatiin tämän hilpeän, mutta taiteen syvyyksiä luodanneen dialogin voimalla kunnialla avatuksi, ja yleisölle avautui Eero Nelimarkan ja hänen pojantyttärensä ensimmäinen yhteisnäyttely, nyt toisena versiona. Aivan ensimmäinen oli Nelimarkka-museon 50-vuotisnäyttely viime vuonna. Nyt esillä oli yhteensä yli 200 työtä, jotka täyttivät Joensuun taidemuseon ensimmäisen kerroksen kaikki tilat.
Yleisö sai pohtia millaisia siltoja mahdollisesti löytyisi isoisän ja pojantyttären välille, pinnallisesti katsoen hyvin erilaisten työtapojen, värimaailmoiden ja tekniikoiden villissä katrillissa. Riitta Nelimarkka ei paljastanut avajaisyleisölle sitä tosiasiaa, että hänen isoisänsä oikeastaan teki hyvin varhain hänen puolestaan ammatinvalinnan kun hän hankki vasta nelivuotiaalle Riitalle Pohjanmaan taiteilijaseuran ainaisjäsenyyden.
Ainutlaatuinen näyttely ja sen avaushaastattelu kuitenkin antoivat pienen vihjeen. Riitta vastasi museon intendentin ihmettelyyn hänen töidensä hahmojen isopäisyydestä kertomalla sen helpottavan ilmeiden yksityiskohtien esittämistä. Siinäpä se! Eero Nelimarkkahan oli eräs oman aikansa epäilyksettä etevimpiä muotokuvamaalareita, kaikkien muiden avujensa ohella. Joensuussa oli esillä muuan hänen avaintyönsä, eräänlainen ryhmämuotokuva, jossa pieni joukko totisia kansanihmisiä on kokoontunut seuroihin taiteilijan puolison kotitaloon Ala-Viuhkolaan. Siinä Eero Nelimarkka on kyennyt pienen pienin muotojen ja värien viittauksin kuvaamaan osallistujien hengenlaadut ja luonteenpiirteet karikatyyrinomaisella tarkkuudella, jollaiseen värivalokuvakaan tuskin olisi pystynyt. Sama taito näyttäytyi Riitta Nelimarkan riemukkaissa villareliefeissä, juuri niiden isopäiden aseistariisuvissa ilmeissä.
Toinen silta näkyy näyttelyn kansanelämän kuvauksissa. Ne olivat Eero Nelimarkalle ilmeisesti eräs hänen rakkaimmista kotimaisista aihepiireistään. Joensuussa on esillä Riitta Nelimarkan yhdessä miehensä Jaakko Seeckin kanssa tekemä Seitsemän veljestä. Siinä kaupunkilaiset tekijät ovat suurella taidolla, mutta taiteilijan vapaudella luoneet hyvin uskottavan kansanelämän kuvauksen Kiven huiman menon näyttämöiksi.
Joensuun taidemuseo Onni on aluetaidemuseo, kuten Nelimarkka-museokin. Se on kesäkaudella vilkkaan itäsuomalaisen turistireitin varrella ja siksi on helppo ennustaa Due Nelimarkka –näyttelylle suuria kävijämääriä ja näkemästään iloisesti villiintyviä katsojia.
