Harjun kirjakauppa lopettaa! Artikkelia lukiessani mieleni valtasivat lämpimät muistot yli viidenkymmenen vuoden takaa.
Aloitin keskikoulun syksyllä 1969. Ensimmäinen vuosi oli maksullinen, ennen kuin koulusta tuli peruskoulun osa. Oli todella jännittävää siirtyä Levijoen kansakoulusta kirkolle.
Harjun kirjakauppaan avattiin tili koulutarvikkeiden hankkimista varten. Kauppa oli kuin paratiisi tyttölapselle. Kaikkien ihanien paperitavaroiden, kirjojen, kynien ja kumien lisäksi tarjolla oli kosmetiikkaa.
Muistan punaisen, kolmikulmaisen lyijykynän, joka oli aina pakko saada. Teinikalenteri oli jokasyksyinen hankinta. Siihen kirjoitettiin niin koepäivät kuin ajatuksia ihastuksista sydämenkuvineen.
Siihen aikaan oli tapana hankkia kirjeenvaihtokavereita muualta Suomesta tai kielitaidon kasvaessa jopa ulkomailta. Monissa lehdissä oli palstoja, joihin voi lähettää kirjeenvaihtoilmoituksia. Harjun kirjakaupasta sai ihania pakkauksia, jotka sisälsivät pastellinvärisiä kirjepapereita kuorineen. Pakkohan niitä oli ostaa.
Meikkiostoksista muistan ensimmäisen ripsivärini, Filmstarin mascaran, joka oli mustassa rasiassa. Kotona jouduin piilottamaan sen sivukaiseen, koska vanhemmat eivät hyvällä katsoneet naaman maalaamista. Kouluun lähdettiin sitten niin hyvissä ajoin, että ehti pienen peilin avulla sutimaan ripset, ennen kuin linja-auto tuli. Iltapäivän ongelma oli saada naama puhtaaksi, ettei ripsiväriä huomattu.
Koulun jälkeen mentiin usein kirjakauppaan notkumaan. Siellä oli niin ihanaa. Aina jotain teki mieli, ja niin niitä ostoksia sitten pikkuhiljaa tilille kertyi.
Pelko persuksiin tuli vasta silloin, kun tiesi sen päivän lähestyvän, jolloin posti tuo isälle laskun. Voi sitä huutomyrskyä, kun selvisi, mitä kaikkea ’tarpeetonta’ oli tullut hankittua.
No, lasku maksettiin ja huuto unohtui. Pari viikkoa olikin sitten huoletonta aikaa käydä shoppailemassa, seuraavaan laskuun oli niin pitkä aika!
Eija Rontu, o.s. Kiviaho
Tampere