Lämmityskulujen kallistuminen on lisännyt puulämmityksen suosiota. Käyttöön on otettu esimerkiksi takkoja ja puuhelloja, jotka ovat saattaneet olla kylmillään vuosia.
– Kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa, muistuttaa alajärveläinen nuohooja Juha Turja.
Mikäli nuohooja ei ole käynyt tarkistamassa uudelleen käyttöön otettavaa tulisijaa, sitä ei voi käyttää.
Turja on syksyn ja alkutalven aikana saanut soittoja sellaisistakin paikoista, joissa nuohooja ei ole ennen tarvittu.
– Vaikuttaa siltä, että nyt poltetaan ahnaasti puuta.
Turjaa on tullut vastaan jopa 20 vuotta käyttämättä olleita uuneja, joissa pellit ovat ruostuneet kiinni.
Nekin saadaan yleensä nuohoojan käynnin jälkeen iskuun, jos piippu on ollut hyvin suojattuna.
– Jos piippuun pääsee satamaan sisään, se menee ensimmäisenä pilalle. Vauriot pystytään kyllä korjaamaan vaikkapa putkitus uusimalla.
Pitkään nuohoamatta olleissa hormeissa vastaan tulee yleensä puista tippunutta tavaraa, joskus naakan pesiä.
Etene rauhallisesti
Kun nuohooja on hoitanut työnsä ja hormi sekä tulisija on todettu turvallisiksi, kannattaa edetä maltillisesti.
Pitkään käyttämättä ollutta takkaa tai uunia ei pidä tukkia täyteen puuta, vaan liikkeelle lähdetään pienillä puumäärillä.
– Ensin voi vaikka polttaa paperia tuhkaluukussa, jotta hormi lähtee vetämään. Pikkuhiljaa sitten lisätään puuta, Turja neuvoo.
Kohteesta riippuen varovainen polttaminen voi kestää jopa muutaman päivän.
– Nuohoojan antamia neuvoja kannattaa noudattaa. Me näemme hormin kunnon sen koko matkalta.
Nuohoojan työn kirkkain päämäärä on asiakkaan turvallisuus.
Jos hän havaitsee asian, joka pitää korjata, se kirjataan ylös ja asian edistymistä seurataan.
Turvallista ja tehokasta
Turvallisuuden lisäksi säännöllinen nuohous turvaa tehokkaan lämmönluovutuksen.
– Takka siis lämpenee ulospäin nopeammin, kun nokea ei ole ylimääräisenä eristeenä, Turja täsmentää.
Se, miten ja millaista puuta pesässä poltetaan, vaikuttaa tulisijan energiatehokkuuteen ja päästöjen muodostumiseen.
Jos polttopuu on kuivaa, vetoa riittävästi ja puuta tulisijassa sopivasti, päästöjä ei Turjan mukaan juurikaan synny.
– Kun palaminen on puhdasta, nokipalon vaara vähenee.
Sen, että palaminen on puhdasta, havaitsee siitä, että savunmuodostus piipun päässä loppuu nopeasti ja savu muuttuu lämpöväreilyksi.
– Märkä puuhan ei pala puhtaasti, vaan savuaa ja aiheuttaa nokipalon vaaran.
Niin sanotun kituvalkean polttaminen ei saa nuohoojalta ymmärrystä.
– Se ei säästä puuta, että ilmaa lähdetään kuristamaan poltettaessa. Ilmaa pitää antaa kunnolla, että palaminen on puhdasta.
Satunnaista roskien polttamista uunissa tai takassa Turja ei tuomitse.
– Yksi tai kaksi maitopurkkia eivät tee yhtään mitään, jos on kova valkea. Ihan työkseen roskia ei kuitenkaan takassa tai uunissa kannattaa polttaa. Kyllä ne pitää laittaa kiertoon.
Jos nuohooja saisi antaa yhden neuvon tulipesien kanssa touhuaville, mikä se olisi?
– Tuhkaluukkua kannattaa tyhjätä useammin kuin vain nuohoojan käydessä. Tyhjätty tuhkaluukku turvaa sen, että ilmaa tulee oikeasta paikasta. Se säästää myös arinaa.
Turja myös muistuttaa, että laki määrää nuohoojalle katkeamattoman kulkuyhteyden piipulle asti.
– Tikkaiden on siis oltava kunnossa.
Vakituisissa asunnoissa nuohous on tehtävä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.