Järvi-Pohjanmaan ympäristösihteeri Kirsi Syynimaa tiedottaa, että Alajärven Ojajärvestä on löytynyt vesirutto-kasvia.
– Laji ei tarvitse juuria levitäkseen, vaan se leviää pienestäkin kasvinosasta. On tärkeää, ettei esimerkiksi veneitä, rapumertoja tai katiskoja kuljeteta järvestä toiseen ilman puhdistusta. Järven ruoppauksessa, niitossa ym. vesikasvien poistossa on oltava tarkka, että kaikki kasvinosat poistetaan järvestä, hän korostaa.
Kanadanvesirutto on väriltään tummanvihreä 30–200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi, jota esiintyy Suomessa sisävesillä ja Itämeren rannoilla. Nimi ”rutto” viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen, koska rehevissä järvissä se voi muodostaa massiivisia kasvustoja.
Laji viihtyy erityisesti emäksisissä ja runsasravinteisissa, matalissa järvissä ja lahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa ja ojissa. Vesiruton verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, veneiden, alusten, kalastusvälineiden tai vesilintujen mukana vesistöstä toiseen.
Tehokasta hävittämiskeinoa vesirutolle ei toistaiseksi tunneta. Tärkeintä olisi tämän vuoksi estää vesiruton leviäminen alueille, joilla kasvia ei vielä esiinny. Esimerkiksi pyydysten, veneiden ja välineiden puhtauteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
Vesiruton leviämistä voit estää puhdistamalla kalapyydykset ja uistimet niihin tarttuneista kasveista, ja pitämällä pilssivedet puhtaina. Muista myös, ettei vesiruttoa tule päästää akvaariovesistä luonnonvesiin.