Otsikon mukainen asia tuli mieleeni, kun äskettäin kävin katsastamassa autoni Alajärvellä. Palvelu pelasi erinomaisesti, autoasioissa oltiin niin asiallisia ja asiantuntevia.
Siellä odotellessani kahvikupin ääressä mieleeni tuli aivan toisenlaiset kokemukset. Vielä 1970-luvun alussa katsastus tapahtui ulkosalla kadun varressa ja tai jonkin hallin pihassa. Autoa ei tietenkään saanut nostettua ylös ja koko homma tapahtui käsikopelolta.
Jostain konttorin puolelta auton viereen asteli yrmeännäköinen näköinen mies kädessään katsastajan tärkein työväline – teräspiikki. Tietenkään hän ei tervehtinyt asiakasta vaan sumeilematta ryhtyi piikittämään Anglian kylkipeltejä tarkoituksena tietysti löytää hapertuneita kohtia.
Silloinen ensiautoni Ford Anglia kesti tämän kokeen kunnialla. Mutta kun katsastaja tarkasteli auton pohjaa, sieltä löytyi betonista tehty pohjapalkki, joka oli öljytty mustaksi.
Hylkäys tuli tietysti ja aiheesta ja se aiheutti kovat pohjahitsaukset.
Joten ei kaikki ollut ennen paremmin.
Koulua on käyty jo puoleenväliin syksyä ja ainakin Aapiskujan koulu on saanut toimia varsin hyvissä oloissa ja myös opetusvälineet ovat olleet laadukkaita ja niitä opettajat osaavat hyvin käyttää. Koululla on käytössä hyvä kenttä liikuntaan ja kenttää käytetään välituntialueena.
Tekonurmen ansiosta kuraa ei tule kentältä sisätiloihin. Luonto on lähellä ja lähimetsään tehdään opetusretkiä, hiihtoladut voidaan hyvin vetää lähimetsään.
Samaan aikaan niin sanottu hybridihanke on seisauksissa. Tulee mieleen kannattako kovin suurta kouluhanketta tehdä, sillä tulevat ikäluokat ovat olemattoman pieniä. Näyttää, että näillä tiloillakin voitaisiin pärjätä. Onhan koulu melko kaukana kirkonkylästä, kuljetuksia on paljon, mutta kaikesta huolimatta ne ovat sujuneet hyvin.
Hybridiä odotellessa Rantakylän tie pitäisi uusia. Tietä käyttää koulun lisäksi suuri joukko asukkaita ja tiehän on todella huonossa kunnossa.