Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn. Viimeksi kysely tehtiin viime vuonna.
Alajärvellä vuoden alusta sivistystoimenjohtajana aloittanut Vesa Kantola kertoo, että kuntatason tuloksia analysoidaan aluksi erityisopetuksen ja opiskeluhuollon ohjausryhmässä. Ryhmää johtaa varhaiskasvatuspäällikkö Juha Lahdenmäki.
– Jokainen koulu analysoi koulukohtaisia tuloksia vielä omissa yhteisöllisissä opiskeluhuoltoryhmissään. Tuloksia käydään läpi oman henkilökunnan lisäksi muun muassa vanhempainilloissa. Jatkotoimenpiteet ovat sen mukaisia, mitkä asiat kyselyssä nousevat esiin.
Kuntatasolla Kantola näkee kouluterveyskyselyn tulosten analysoinnin ja niiden hyödyntämisen vahvasti myös osana elinvoimapalveluiden ja sivistystoimen yhteistyötä.
– Elinvoimalautakunta aloitti työnsä vasta ja sen vastuulla on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Työ on hyvin poikkihallinnollista, sillä myös sivistystoimella on samoissa asioissa iso rooli. Yhtenä indikaattorina nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on juuri kouluterveydenhuollon kyselyt, Kantola selventää.
– Sivistystoimen ja elinvoiman yhteistyötä tiivistetään entuudestaan. Se on iso juttu tulevina vuosina, sillä työ vaikuttaa erityisesti lapsiperheisiin ja sitä myötä koko väestöön, hän jatkaa.
Kantolan mukaan kouluterveyskysely ja sen tulokset vaativat julkista keskustelua.
– Tarvitaan keskustelua ja yhteistä ponnistelua, jotta tuloksiin voidaan vaikuttaa. Kuntatason prosessissa mietitään esimerkiksi palvelujen riittävyyttä, liikuntapaikkojen hyödyntämistä sekä nuorten ja kaikkien kuntalaisten aktivoimista liikunta ja kulttuuriharrastusten pariin.
Nuorten kanssa samalla puolen pöytää
Juha Lahdenmäki on myös tuore kasvo virassaan, sillä hän aloitti varhaiskasvatuspäällikkönä tänä keväänä. Kyselyn tuloksista hän haluaa nostaa erityisesti esille sen, että Alajärven 8. ja 9. luokkalaisten vastauksista käy ilmi, että opiskeluhuoltotyö on onnistunut muuhun maahan verrattuna paremmin.
– Oppilaat kokevat, että kouluissa toimivat aikuiset huomioivat heitä entistä paremmin ja antavat myös palautetta. Huomioitavaa on myös se, että oppilaat kokevat tavoittavansa esimerkiksi koululääkärin tai muita oppilaiden kanssa toimivia aikuisia entistä paremmin, Lahdenmäki toteaa.
Kantola on asiasta samaa mieltä. Hänellä on pitkä ura koulutyöstä, sillä hän on toiminut ennen nykyistä virkaansa yläkoulun rehtorina.
Yläkoululla toimii kuraattorin ja kouluterveydenhoitajan lisäksi koulupsyykkari. Koulusta löytyvän kuntoutusluokan moniammatilliseen tiimiin kuuluu myös psykiatrinen sairaanhoitaja. Lisäksi nuorisotyö on jalkautunut oppilaiden pariin.
– Viime vuosina on menty isosti eteenpäin opiskeluhuollon ja erityisopetuksen palvelujen monipuolistamisessa. Oppilaat kokevat entistä paremmin, että heitä kuunnellaan ja aikuiset välittävät heidän asioistaan.
– On päästy asetelmaan, että istutaan samalla puolen pöytää myös silloin, kun nuorella on haasteita.
Nuuskaa jo ala-asteella
Lahdenmäki listaa vastauksista negatiivisina erilaisten päihteiden käyttämisen sekä niiden hankkimisen. Vaikka valonpilkahduksena vastauksista käy ilmi, että huumeiden hankkiminen paikkakunnalla on vaikeampaa muuhun maahan verrattuna, erilaisten aineiden käyttö kuitenkin tuntuu seudun nuoria kiinnostavan.
– Jopa 4. ja 5. luokan oppilaat kertovat kokeilleensa nuuskaa. Tupakointi ylipäätään on vähentynyt, mutta nuuska on tullut sen tilalle. Lukiolaiset sekä 8. ja 9. luokan oppilaat kertovat kokeilleensa kannabista, Lahdenmäki luettelee.
Kantola, joka on nähnyt kouluelämää pitkältä ajalta, toteaa realistisesti, että valtakunnallisten trendien hiipimistä Järviseudulle ei voi estää myöskään päihteiden osalta.
– On turhaa kuvitella, että Alajärvi olisi mikään lintukoto edes rajumpien päihteiden tai huumeiden osalta. Tarkkana saa olla, mutta mitään isompaa kriisiä meillä ei ole kannabiksen tai muidenkaan huumeiden käytön osalta, hän vakuuttaa.
– Tilastoja on katsottu ja keskustelua on käyty jo vuosia myös poliisin kanssa.
Lahdenmäen mukaan vastauksissa nousee esiin myös seksuaalinen häirintä.
– Fyysistä uhkaa koulussa kokeneiden määrässä on pieni nousu. Vaikka 8. ja 9. luokkalaisten vastauksissa kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat pysyneet samansuuruisena, on näiden kokemusten määrä kuitenkin neljännes kaikista vastauksista. Se on merkittävä määrä.
Kyselyn vastaukset ovat saatavana THL:n verkkosivuilla. Siellä on vertailu, jossa on nostettu sekä edelliseen kyselyyn että koko maahan verrattuna viisi huolestuttavinta ja positiivisinta vastausta. Silmään pistää 4. luokkalaisten vastaus, jonka mukaan Alajärvellä heistä on 21,4 prosenttia kokenut väkivaltaa vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten taholta. Muun maan vastauksissa prosenttiluku on 15,8.
– Suuntaus tässä on huolestuttava, vaikka sellaista havaintoa kentällä ei ole tehty, että perheissä olisi entistä enemmän fyysiseen väkivaltaan liittyviä asioita. Ongelmiin puututaan tarvittaessa lastensuojelun ja perhetyön kanssa, mutta mitään hälyttävää ei ole näköpiirissä, Kantola toteaa.
Some ja pelit horjuttavat arjen hallintaa
Vaikka opiskeluhuollon on kyselyn pohjalta todettu toimivan, on oppilaiden kasvava tarve käyttää opiskeluhuollon palveluja merkki siitä, että nuorilla riittää haasteita. Kantolan mukaan kouluarjessa on huomattu, että nuorten ongelmat arjen hallinnassa ja ahdistuneisuus ovat kasvussa.
– Tiivistetysti sanottuna tytöillä se on some. Sen tuomat paineet ja vääristynyt maailmankuva. Pojilla lisäksi puhelimen käyttö ja valtava pelaamisen tarve vie arjen hallinnan. Kun arjenhallinnasta lipsutaan, ei ole harrastuksia, ei liikuntaa eikä nukuta tarpeeksi. Silloin oravanpyörä on valmis.
Yleisesti ottaen molemmat kasvatuksen asiantuntijat kuitenkin ovat sitä mieltä, että nuorisolla asiat ovat pääosin hyvin.
– Aina on sellaista aaltoilua ja tulee uusia asioita, mutta meidän täytyy vain reagoida niin, ettei joku suuntaus jatka kulkuaan alaspäin. Riemuitaan toki hyvistä tuloksista ja siitä, että aikuiset ovat pystyneet vastaamaan kouluissa oppilaiden tarpeisiin, Lahdenmäki summaa.
– Isossa kuvassa meillä on fiksua, hyvinvoivaa ja eteenpäin katsovaa nuorisoa. Olen toiminut yläkoulun rehtorina pitkän pätkän ja erityisen paljon olen nauttinut siitä, kun kohtaan nuoria koulun ulkopuolella, Kantola sanoo.
– He tulevat juttelemaan ja kertomaan kuulumisiaan. Erityisen hyvä mieli tulee, kun ne nuoret, joiden kanssa on joutunut enemmän punnertamaan, kertovat että asiat ovat menneet eteenpäin ja elämä on auennut, hän iloitsee.
THL:n verkkosivujen mukaan tietoja on kerätty perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyviltä vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvät lapset ovat mukana vuodesta 2017 alkaen.
Vastanneiden lukumäärä
4. ja 5. luokka 95 poikaa, 101 tyttöä, yhteensä 196, kattavuus 80 prosenttia
8. ja 9. luokka 80 poikaa, 94 tyttöä, yhteensä 174, kattavuus 74 prosenttia
lukio 21 poikaa, 49 tyttöä, yhteensä 70, kattavuus 74 prosenttia